Nyt on niin paljon asiaa etten ihan tiedä mistä aloittaisin. Aloitetaan ajankohtaisista asioista.
Mennä viikolla ollaan aikuisissa sarjoissa leivottu uusia Suomen Mestareita. Blogi onnittelee iloisesti sekä miesten Westiä että naisten HIFKiä. Hieno suoritus. Toinen kesti paineet ja hävisi kaudella vain kerran, toinen oli vaikean kauden jälkeen (taas) parhaimmillaan ratkaisuhetkillä. Kaikki ovat tietysti yhtä paljon mestareita mutta nostaisin mielelläni erikoisonniteltavaksi Nette Tallqvistin joka vaikean polvivamman jälkeen vielä jaksoi runtata itsensä huippukuntoon. Toinen saman erikoisonnittelun ansaitsee mielestäni kaikkien aikojen käsipalloilija Micke Källman. Hyvää vauhtia nousemassa myös kaikkien aikojen valmentajaksi.
*
Molemmat kauden hopeajoukkueet ovat myös tehnyt hyvää työtä. Sekä Grani naispuolella että Atlas miespuolella voivat tyytyväisinä hetken huilata jotta löytyy taas kovaa asennetta kesätreeneihin. Hopea ei näille joukkueille todellakaan ole häpeä.
*
Pronssijoukkueilla on myös samanlaisia tuntemuksia. Cocks ja Sparta halusivat enemmän mutta saivat tyytyä tähän. Ei mitenkään huonoa, muttei hyvääkään. Ja - joo- kaikilla on omat sairaskertomuksensa johon pettymyksen hetkellä nojata. Niin se on urheilussa.
*
Sjundeå IF, sen sijaan ei voi mitenkään olla tyytyväinen edustusjoukkueidensa saavutuksiin. Molemmat jäivät nuolemaan näppejään nelosina. Kyllä olen minäkin kuullut tukun hyviäkin selityksiä miksi näin kävi. Todellisuudessa naisten runkosarjaykkönen ja miesten kakkonen epäonnistui niin vakavasti että seuran on pohdittava että missä Siuntion käsipallo on viiden vuoden kuluttua. Onko seurassa johdon henkilöt oikeita? Onko junioritoiminta sellaisisten valmentajien käsissä joka kehittää oikeita asioita? Ja onko seuran valmentajakerho panostanut koulutusasioihin? Koska kyllä kai valmentajakerholla on aktiivinen toiminta näinkin perinteisessä seurassa?
No, uutta matoa koukkuun. Siis uutta.
*
Ja sitten.
Tänään Esbo IF voitti KyIFin divarikarsinnan viimeisessä ottelussa. Oltuaan pahimmillaan seitsemän maalin tappioasemassa kotijoukkue Esbo otti ja voitti. Näin ollen Esbo IF nousi tietojeni mukaan ensimmäisen kerran historiansa aikana ykkösdivariin. Onneksi olkoon!
KyIF, joka viime vuonna oli divarin paras ja nousi liigaan, (siitä kuitenkin kieltäytyen) putosi näin ollen kakkoseen!
Mutta mitä vielä?
Viime kauden KyIF-joukkueeksi valittiin naisten joukkue joka voitettuaan neljä, korkeintaan viisi ottelua divarissa (!) nostettiin kirjoituspöytäpäätöksen kautta naisten korkeimpaan sarjaan. Ehdotan täten että vuoden joukkueeksi KyIFissä valitaan samoin perustein nyt miesten joukkue. Kriteerit täyttyy; huono menestys kentällä mutta kirjoituspöydän kautta säilyttää paikkansa.
Miten näin? Jaa-a. (Seuraava tarina on tosi.)
Liitto päätti kesken kauden, nyt keväällä, että kaikki divarikarsintaan osallistuvat seitsemän joukkuetta pelaavat ensi vuonna ykkösessä!
Hyvä asiassa on se että vihdoin ensi kaudella pelataan enemmän kuin 14 runkosarjaottelua. Noustaan kahdeksaantoista.
Pahaa tässä on seuraavat asiat:
1. Koko jännitys karsintasarjassa katosi saman tien. Urheilullisesti surkea tapahtuma koko sarja.
2. Liitto tekee näillä ihmeellisillä ratkaisulla ja järjestelmämuutoksilla yleisölle hallaa. Voit esittää kentällä melkein mitä vaan mutta nousu varmistetaan aivan toisaalla. Näinhän kävi viime kaudella naisten sarjassa.
Kauden aikana EI VOI muuttaa järjestelmää. Naurettavaa toimintaa.
3. Atlas kakkonen hävisi kaikki karsintaottelunsa mutta säilyy uudistetulla järjestelmällä divarissa. Hmm... ei kai vaan taas.... Haiskahtaa kyllä tänne asti. Kai ne Kotikylän Kundit haluaa että farmijoukkue pelaa ykkösdivarissa. Enemmän hyötyä edustusjoukkueelle...
*
Luin liiton kevätkokouksen raporttia. Siellä oltiin hyvin positiivisia lajimme tilasta. Hyvä näin. Näihin positiivisiin asioihin lukeutui myös taloudellinen tilanne jossa todettiin että plussalla ollaan ja kohta enemmänkin. Tottakai ollaan plussalla jos miesten maajoukkueeseen ei satsata rahaa (juu, tiedän että junnumaajoukkueetkin maksavat kun heillä nyt on hyvä toiminta, siitä jopa ymmärrystä antaen).
Miesten maajoukkueella on mahdollisuus järjestää kotiesikarsinnat nyt kesäkuussa. Mutta liitossa mietitään että onko se liian kallista.
S-na!
Palaan päätöksen jälkeen varmaan asiaan. Edelleen elän toivossa että lajimme lippulaiva saa esiintyä kotonaan. Kun on hyvätkin mahdollisuudet edetäkin. Mutta, eihän valmisteluille jää enää paljoakaan aikaa. Mutta sama se. Solmiopellet voi väärän päätöksen tehtyään taas ensi vuonna avata samppanjat kun taloustilanne taas on parantunut...
*
Tämä oli yksikielisesti tällä kertaa tässä. Glada Vappen!
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
maanantai 23. huhtikuuta 2012
Kohta - Snart
Kohta on kesä. Ennen sitä odotellaan kaikessa rauhassa kevään etablisointia, sunnuntainen helleaalto ei riitä todisteeksi. Ja Hell(te)estä puheen ollen. Naisten sarja on täysin auki. Grani ja HIFK voivat vielä voittaa kaiken, Sparta ja Siuntio puolestaan hävitä saman verran.
Jos SIF:n naiset loistavan runkosarjan jälkeen jää mitalitta niin kysymyksessä on täydellinen epäonnistuminen. Pronssi voi vielä laastaroida haavat, mutta nelossija... No, se jää nähtäväksi.
Kohta tiedämme.
Miesten sijoitukset puolestaan ovat täysin selvät. West kultaloittaa omat tekemisensä huomisessa, muodollisessa, kolmannessa finaalissa ja näin ansaitusti saa kotonaan ripustaa hienoimmat mitalit kaulaansa kotiyleisönsä edessä. Siuntion miehet puolestaan lähti kesälomalle ilmeet apeina. Aika paljon runkosarjassa finaalijoukkueena esiintynyt nippu alisuoritti naisjoukkuetta kopioiden kauden ratkaisuhetkillä mutta loukkaantumisiin vedoten pystyy kuitenkin helpohkosti löytämään käytännölliseen syyn taaperrukseen.
Kohta nähdään myös mikäli BK-46 onnistuu haalimaan omiaan kotiin, asia joka helpottuu kun sekä valmentaja ja maalivahtiosasto on jo pantu ojennukseen.
Kohta tiedämme senkin.
Toivottavasti seurajohdot ovat ajan tasalla ja hoitavat pelaajasopimukset kiireen vilkkaa. Vaaditaan ammattimaisuutta, hieman rahaa ja hyvä strategia. Tällä hetkellä julkista strategiaottelua johtaa mainittu BK.
Silly season. Aina yhtä mielenkiintoinen.
*
Eftersom FST sade upp televiseringen med handbollen som där missade 50000-80000 finalåskådare byter man land och följer den svenska handbollens slutspel. Både dam- och herrmatcher televiseras regelbundet. Kristianstad vars nybyggda hall och nyförvärvade tränare har ett publiksnitt på ca 3100 personer bjöd på en verklig upplevelse i gårdagens andra semifinal mot grundserieettan GUIF från Eskilstuna. Över 5000 åskådare som hoppade och dansade varje gång hemmalaget gjorde nåt och som totalstannade och -tystnade när GUIF gjorde mål. GUIF ledde med tre mål med mindre än fem minuter kvar. Ola Lindgren, även förbundskapten, tog time out, satte punkt på två och hemmalaget gjorde 4-0 på tre minuter. GUIF hade sparat sin time out och använde den vid ca 59:30. In med sjunde utespelaren och avslut från överraskande håll. Förlängning. Bra coaching från båda håll.
Njutbart.
Handbollsfest.
Kommer vi nånsin att få uppleva nåt sånt här hemma hos oss. Och då är ju Sveriges elitserie verkligen liten jämfört med Danmark och därifrån vidare ut i Europa.
Snart får vi inte veta det.
*
Veckans lista har lyst med sin frånvaro, men gör här come back:
Sålunda.
VECKANS
BRA FÖRSÖK: Veikkaus-TV och nätfinalerna.
BÄSTA: Kimi Räikkönen. Inte nöjd med att bli tvåa. Snacka om vinnarskalle. Bor visst i Kyrkslätt...
SÄMSTA: Ilkka Kanervas oförstående till domen. Det är mycket som är ruttet i det här landet...
MARDRÖM: Den publicitet fanskapet i Norge får och fått.
ROLIGASTE: Bowling- och bastutillfället i Borgå med Jussi Konkola och andra, lite äldre Akillesgubbar...
TV: VM i snooker. Eurosport.
*
Menen terassille. Haravoimaan.
Jos SIF:n naiset loistavan runkosarjan jälkeen jää mitalitta niin kysymyksessä on täydellinen epäonnistuminen. Pronssi voi vielä laastaroida haavat, mutta nelossija... No, se jää nähtäväksi.
Kohta tiedämme.
Miesten sijoitukset puolestaan ovat täysin selvät. West kultaloittaa omat tekemisensä huomisessa, muodollisessa, kolmannessa finaalissa ja näin ansaitusti saa kotonaan ripustaa hienoimmat mitalit kaulaansa kotiyleisönsä edessä. Siuntion miehet puolestaan lähti kesälomalle ilmeet apeina. Aika paljon runkosarjassa finaalijoukkueena esiintynyt nippu alisuoritti naisjoukkuetta kopioiden kauden ratkaisuhetkillä mutta loukkaantumisiin vedoten pystyy kuitenkin helpohkosti löytämään käytännölliseen syyn taaperrukseen.
Kohta nähdään myös mikäli BK-46 onnistuu haalimaan omiaan kotiin, asia joka helpottuu kun sekä valmentaja ja maalivahtiosasto on jo pantu ojennukseen.
Kohta tiedämme senkin.
Toivottavasti seurajohdot ovat ajan tasalla ja hoitavat pelaajasopimukset kiireen vilkkaa. Vaaditaan ammattimaisuutta, hieman rahaa ja hyvä strategia. Tällä hetkellä julkista strategiaottelua johtaa mainittu BK.
Silly season. Aina yhtä mielenkiintoinen.
*
Eftersom FST sade upp televiseringen med handbollen som där missade 50000-80000 finalåskådare byter man land och följer den svenska handbollens slutspel. Både dam- och herrmatcher televiseras regelbundet. Kristianstad vars nybyggda hall och nyförvärvade tränare har ett publiksnitt på ca 3100 personer bjöd på en verklig upplevelse i gårdagens andra semifinal mot grundserieettan GUIF från Eskilstuna. Över 5000 åskådare som hoppade och dansade varje gång hemmalaget gjorde nåt och som totalstannade och -tystnade när GUIF gjorde mål. GUIF ledde med tre mål med mindre än fem minuter kvar. Ola Lindgren, även förbundskapten, tog time out, satte punkt på två och hemmalaget gjorde 4-0 på tre minuter. GUIF hade sparat sin time out och använde den vid ca 59:30. In med sjunde utespelaren och avslut från överraskande håll. Förlängning. Bra coaching från båda håll.
Njutbart.
Handbollsfest.
Kommer vi nånsin att få uppleva nåt sånt här hemma hos oss. Och då är ju Sveriges elitserie verkligen liten jämfört med Danmark och därifrån vidare ut i Europa.
Snart får vi inte veta det.
*
Veckans lista har lyst med sin frånvaro, men gör här come back:
Sålunda.
VECKANS
BRA FÖRSÖK: Veikkaus-TV och nätfinalerna.
BÄSTA: Kimi Räikkönen. Inte nöjd med att bli tvåa. Snacka om vinnarskalle. Bor visst i Kyrkslätt...
SÄMSTA: Ilkka Kanervas oförstående till domen. Det är mycket som är ruttet i det här landet...
MARDRÖM: Den publicitet fanskapet i Norge får och fått.
ROLIGASTE: Bowling- och bastutillfället i Borgå med Jussi Konkola och andra, lite äldre Akillesgubbar...
TV: VM i snooker. Eurosport.
*
Menen terassille. Haravoimaan.
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Play Off, Titanic, persut och ekorrar
Ensiksi haluan onnitella Kotikylän Kundeja hienosta finaalipaikasta. Erityisen iloinen olen valmentaja Jaakko Horellin puolesta. Ensimmäinen kausi ja heti finaaliin, ja vielä ensimmäistä kertaa Atlaksen historiassa. Onnittelen myös Tomi Puikkosta, joka oli vahvasti mukana kuin Atlaksen toiminta laitettiin oikeille ja uusille raiteille. Niin hyvin hän sen homman teki että liiton toiminnanjohtajuus kolahti kohdalleen. Blogissa joskus kritiikkiä osakseen saava liittotoimisto ja sen päällikköä saa minunkin puolesta aidosti iloita finaalipaikan tuomasta buumista.
Nytkö ne TV-sopimukset järjestyy?
*
Siuntion ja Atlaksen välisissä otteluissa oli kaikin puolin aitoa Play Off- meininkiä. Otettiin ja annettiin. Sata lasissa. Atlaksen laajempi materiaali voitti ansaitusti mutta hattua pitää nostaa SIF:n taisteluilmeelle. Molempien joukkueiden loukkaantumistilanne oli melko huolestuttava mutta suhteessa SIF kärsi poissaolijoista enemmän. Kun vielä tulisieluinen ja hyvin ottelun aloittanut superlahjakkuus Nico Rönnberg sai sormen sijoiltaan lauantaina kolmannessa ottelussa niin peli rupesi olemaan taputeltu.
Mutta.
Kentällä nähtiin tilanteita jotka hipovat epäkunnioitusta. Vastustajaa kohtaan. Lajia kohtaan. Puhun siis näistä tilanteista jossa ei oteta huomioon omaa tekemistä suhteessa loukkaantumisriskeihin. Kaikilla voi lipsua mutta jos koko ajan elää tällä epäkunnioituksen rajalla niin jossain vaiheessa joku loukkaantuu. Ja pahasti. Lauantaina oli jo lähellä.
Ja nyt tulen asiani ytimeen. Pystyvätkö tämän päivän erotuomarit Suomessa näkemään ja tunnistamaan kun ottelu on mennä käsistä? Ovatko heidän oma peliura sillä tasolle että tajuavat mitä voi tapahtua eri ylilyöntitilanteissa? Peli on nopeutunut ja tilanteita syntyy tiheään tämän päivän käsiksessä. Lauantain ottelussa Siuntiossa voimme kiittä joukkueiden valmentajia, Kai Kekkiä ja jo mainittu Jaakko Horellia, siitä että toinen puoliaika ei jatkunut siitä missä ensimmäinen puoliaika loppui. Molemmat koutsit rauhoittivat selvästi miehistöjään pukukopissa ja näin vältyttiin tällä kertaa katastrofilta. Kypsä johtajuus pelasti ottelun kuin erotuomaristo ei ollut siihen kykenevä.
Nyt on liiton aika vaatia seuroilta ihmisiä erotuomarikoulutukseen. Esiemerkiksi jokaista viittäkymmentä pelaaja kohti yksi erotuomari kursseille. Ja kentille. Näin erotuomareiden taso nousee ja on mistä valita näihin kevään tosipeleihin.
Nyt järjestelmä on liian kapea ollaakseen hyvä, tämän päivän erotuomarit tekevät kyllä parhaansa, mutta ovat heikohkon järjestelmän uhreja.
Liitto ohjaa ja seurat toimii.
Näin.
*
Det var sommaren 1987. Stod på däcket på väg in i Mariehamn. Viking Sally. Det blåste lite, men mindre än det blåste för den fulla däcksarbetaren. Bogvisiret var sänkt, vi hade bara trettio minuter på oss att tömma och fylla på med nya varor. Bilar ut och bilar in. Juli. Bråttom.
Då small det. I låg fart visserligen, men ändå. In i kajen, visiret tog den - märk väl, sneda smällen. Skadorna små och visiret fast. Men det var ju lite snett... säkert fixade man detta senare på varvet, när värsta turistsäsongen var över. Viking Sally blev senare Estonia och resten är historia. Har man undersökt den här incidenten och om den eventuellt påverkade hållbarheten den där mörka septembernatten 1994... åtminstone har jag inte läst om nån sån utredning.
Tänkt nu bara, så här i Titanictider.
*
Persuilla menee lujaa. Viikottain ollaan otsikoissa. Huumoria, huumoria. Kannatusluvut laskee ja Soini vetää verenpainelääkitystä. Ainakin henkisesti. Voisiko se olla jopa näin että kuin Soini kuitenkin on rehti mies joka ainakin näennäisesti yrittää toimia sivistysvaltion pelisääntöjen mukaisesti nämä hänen häirikkönsä yrittävät laittaa hänelle kapuloita rattaisiin.
Onko kyse niinkin vanhanaikaisesta asiasta kuin valtataistelusta. Soinille harmia, (esimerkiksi) Halla-Aholle kannattajia? En tiedä, mutta sekään ei enää yllättäisi siitä suunnasta...
*
I damernas semifinaler har alla lag minst en vinst. Söndagens drama i Sjundeå innehöll allt man vill ha gällande spänning. Spelkvaliteten på individuell nivå är dock inte helt på topp ännu... men intressanta tider är i antågande.
*
Leikkimökki siivottu. Oravat asettukoon (taas) asumaan.
Nytkö ne TV-sopimukset järjestyy?
*
Siuntion ja Atlaksen välisissä otteluissa oli kaikin puolin aitoa Play Off- meininkiä. Otettiin ja annettiin. Sata lasissa. Atlaksen laajempi materiaali voitti ansaitusti mutta hattua pitää nostaa SIF:n taisteluilmeelle. Molempien joukkueiden loukkaantumistilanne oli melko huolestuttava mutta suhteessa SIF kärsi poissaolijoista enemmän. Kun vielä tulisieluinen ja hyvin ottelun aloittanut superlahjakkuus Nico Rönnberg sai sormen sijoiltaan lauantaina kolmannessa ottelussa niin peli rupesi olemaan taputeltu.
Mutta.
Kentällä nähtiin tilanteita jotka hipovat epäkunnioitusta. Vastustajaa kohtaan. Lajia kohtaan. Puhun siis näistä tilanteista jossa ei oteta huomioon omaa tekemistä suhteessa loukkaantumisriskeihin. Kaikilla voi lipsua mutta jos koko ajan elää tällä epäkunnioituksen rajalla niin jossain vaiheessa joku loukkaantuu. Ja pahasti. Lauantaina oli jo lähellä.
Ja nyt tulen asiani ytimeen. Pystyvätkö tämän päivän erotuomarit Suomessa näkemään ja tunnistamaan kun ottelu on mennä käsistä? Ovatko heidän oma peliura sillä tasolle että tajuavat mitä voi tapahtua eri ylilyöntitilanteissa? Peli on nopeutunut ja tilanteita syntyy tiheään tämän päivän käsiksessä. Lauantain ottelussa Siuntiossa voimme kiittä joukkueiden valmentajia, Kai Kekkiä ja jo mainittu Jaakko Horellia, siitä että toinen puoliaika ei jatkunut siitä missä ensimmäinen puoliaika loppui. Molemmat koutsit rauhoittivat selvästi miehistöjään pukukopissa ja näin vältyttiin tällä kertaa katastrofilta. Kypsä johtajuus pelasti ottelun kuin erotuomaristo ei ollut siihen kykenevä.
Nyt on liiton aika vaatia seuroilta ihmisiä erotuomarikoulutukseen. Esiemerkiksi jokaista viittäkymmentä pelaaja kohti yksi erotuomari kursseille. Ja kentille. Näin erotuomareiden taso nousee ja on mistä valita näihin kevään tosipeleihin.
Nyt järjestelmä on liian kapea ollaakseen hyvä, tämän päivän erotuomarit tekevät kyllä parhaansa, mutta ovat heikohkon järjestelmän uhreja.
Liitto ohjaa ja seurat toimii.
Näin.
*
Det var sommaren 1987. Stod på däcket på väg in i Mariehamn. Viking Sally. Det blåste lite, men mindre än det blåste för den fulla däcksarbetaren. Bogvisiret var sänkt, vi hade bara trettio minuter på oss att tömma och fylla på med nya varor. Bilar ut och bilar in. Juli. Bråttom.
Då small det. I låg fart visserligen, men ändå. In i kajen, visiret tog den - märk väl, sneda smällen. Skadorna små och visiret fast. Men det var ju lite snett... säkert fixade man detta senare på varvet, när värsta turistsäsongen var över. Viking Sally blev senare Estonia och resten är historia. Har man undersökt den här incidenten och om den eventuellt påverkade hållbarheten den där mörka septembernatten 1994... åtminstone har jag inte läst om nån sån utredning.
Tänkt nu bara, så här i Titanictider.
*
Persuilla menee lujaa. Viikottain ollaan otsikoissa. Huumoria, huumoria. Kannatusluvut laskee ja Soini vetää verenpainelääkitystä. Ainakin henkisesti. Voisiko se olla jopa näin että kuin Soini kuitenkin on rehti mies joka ainakin näennäisesti yrittää toimia sivistysvaltion pelisääntöjen mukaisesti nämä hänen häirikkönsä yrittävät laittaa hänelle kapuloita rattaisiin.
Onko kyse niinkin vanhanaikaisesta asiasta kuin valtataistelusta. Soinille harmia, (esimerkiksi) Halla-Aholle kannattajia? En tiedä, mutta sekään ei enää yllättäisi siitä suunnasta...
*
I damernas semifinaler har alla lag minst en vinst. Söndagens drama i Sjundeå innehöll allt man vill ha gällande spänning. Spelkvaliteten på individuell nivå är dock inte helt på topp ännu... men intressanta tider är i antågande.
*
Leikkimökki siivottu. Oravat asettukoon (taas) asumaan.
maanantai 9. huhtikuuta 2012
Tiesitkö? - Visste du?
Hyvää pääsiäistä.
Ja tällä kertaa olikin.
Sosiaalisten tapahtumien lisäksi, jossa on tullut moikattua sekä ystäviä että sukulaisia, Sveriges TV tarjosi suurta käsipallodraamaa.
Göteborgin Scandinaviumissa pelattiin miesten olympiakarsinnat.
Brasilia, Makedonia, Unkari ja isäntämaa Ruotsi. Kaksi parasta kisoihin.
Taustabiisi "London Calling".
Avausottelussa Ruotsi päihitti yllättävänkin hyvin pelannut Brasilian viidellä maalilla. Unkari puolestaan voitti Makedonian kahdella.
Kun Unkari voitti Brasilian, joka muuten edelleen esiintyi pirteäasti lauantain ottelussa, Makedonia - Ruotsi tarjosi länsinaapurille ensimmäisen mahdollisuuden.
Ottelupallo.
Uskomattomat neljätuhatta (4.000!) makedonialaista (!?) olivat lunastaneet ottelulipun joten kotikenttäetu Ruotsille jäi kyllä tämän raivohullun punaisen meren aaltoihin.
Brasiliaa vastaan Ruotsi oli esiintynyt kalpeasti, viileästi, virkamiesmäisesti. Aina yhtä suuret odotukset Kim Anderssonia kohtaan tuottivat jälleen pettymyksen. Vaikka kaveri juhlii käsipalloarjessaan Kielin paidassa jatkuvalla sykkeellä, maajoukkuepelit jäävät usein hänen osaltaan laimeiksi.
Väsyttääkin paikallisten erikoisasiantuntijoiden jatkuva ylikehuminen.
Mutta.
Molemmat joukkueet tulivat kentälle sellainen hehku sieluissaan, silmissään, jaloissaan että oksat pois. Sota kesti 60 minuuttia. Kolikoita lensi lehtereiltä, veikaten ei kyllä keltasinisten osastolta. Jokainen pelaaja oli valmis tekemään mitä vaan joukkueensa auttamisessa.
Ja Kim Andersson.
Kahdeksan maalia kovalla prosentilla, vähintään saman verran syöttöpisteitä ja valtava uurastus keskipuolustuksessa Tobias Karlssonin ja Magnus Järnemyrin kanssa toivat Ruotsille olympiapaikan. Kun Ruotsin naiset jo aikaisemmin ovat ansainneet saman voidaan kyllä rehellisesti iloita Ruotsin puolesta.
Ja.
Mehän saamme nähdä käsipalloa joka päivä kisoista juuri tämän takia. Että kiitos.
Niin, jos on oikeat kortit boksissa.
Lopussa nähtiin myös suurta draamaa joka perustui yhden pelaajan selkeään asennevammaan. Ottelua oli jäljellä 15 sekuntia ja Makedonia ei enää edes yrittänyt tehdä maaleja kun ero oli jo isännille kolme. No, mitä tekee vasen laituri Petersen, arkisin Tanskan liiga? Hän riistää pallon juoksee läpi, hyppää ylös, tekee ilmassa kierrefintin, heittä ohi ja kolaroi jo rennommin ottaneen maalivahdin kanssa.
Siinä meni Ruotsin ilojuhlat ja oli kyllä mennä Petersenin hampaatkin.
Tässä vaiheessa lehtereiltä tuli pullojakin. Maajoukkueen manageri Stefan Löfgren kävi hakemassa Petersenin pois ja Ruotsin juhlat saivat kitkerän jälkimaun.
*
Kuitenkin. Parhaita otteluja moneen vuoteen. Mun silmillä.
*
Miesten olympiakisoissa kolme maata tulee Pohjolasta. Maita on yhteensä vaivaiset kaksitoista, ja tämän lisäksi maanosilla omat kiintiöt. Tanska, Islanti ja Ruotsi. Olette kovia!
*
Ibland blir det bara så fel. Sveriges dammålvakt, Grubbström, var kallad till studion. Hon skulle prata om damernas förberedelser, skadelägen och annat typiskt.
Singularis och pluralis är inte alltid så lätt.
Hon skulle säga: "...är fit for fight". Men hon avsåg flera spelare. Och då måste man, tänkte hon, böja "Fit".
Det blev ju: ... Fitta for fight". I damhandboll... Ridå.
*
Har svårt att förstå våra seriers upplägg, vilket kanske tidigare även framkommit. Först en jättepaus före avgörandet, vilket är bra, men sen spelas allt inom några dagar. Inte har våra spelare fysiska förutsättningar att upprätthålla toppnivå i ett så tätt schema. Handbollen lider av det. Men, det skall bli spännande och roliga tider i varje fall. Låt oss njuta av det.
Och må den bäste vinna.
*
Lukekaa läksynne. Myös koululaiset.
Ja tällä kertaa olikin.
Sosiaalisten tapahtumien lisäksi, jossa on tullut moikattua sekä ystäviä että sukulaisia, Sveriges TV tarjosi suurta käsipallodraamaa.
Göteborgin Scandinaviumissa pelattiin miesten olympiakarsinnat.
Brasilia, Makedonia, Unkari ja isäntämaa Ruotsi. Kaksi parasta kisoihin.
Taustabiisi "London Calling".
Avausottelussa Ruotsi päihitti yllättävänkin hyvin pelannut Brasilian viidellä maalilla. Unkari puolestaan voitti Makedonian kahdella.
Kun Unkari voitti Brasilian, joka muuten edelleen esiintyi pirteäasti lauantain ottelussa, Makedonia - Ruotsi tarjosi länsinaapurille ensimmäisen mahdollisuuden.
Ottelupallo.
Uskomattomat neljätuhatta (4.000!) makedonialaista (!?) olivat lunastaneet ottelulipun joten kotikenttäetu Ruotsille jäi kyllä tämän raivohullun punaisen meren aaltoihin.
Brasiliaa vastaan Ruotsi oli esiintynyt kalpeasti, viileästi, virkamiesmäisesti. Aina yhtä suuret odotukset Kim Anderssonia kohtaan tuottivat jälleen pettymyksen. Vaikka kaveri juhlii käsipalloarjessaan Kielin paidassa jatkuvalla sykkeellä, maajoukkuepelit jäävät usein hänen osaltaan laimeiksi.
Väsyttääkin paikallisten erikoisasiantuntijoiden jatkuva ylikehuminen.
Mutta.
Molemmat joukkueet tulivat kentälle sellainen hehku sieluissaan, silmissään, jaloissaan että oksat pois. Sota kesti 60 minuuttia. Kolikoita lensi lehtereiltä, veikaten ei kyllä keltasinisten osastolta. Jokainen pelaaja oli valmis tekemään mitä vaan joukkueensa auttamisessa.
Ja Kim Andersson.
Kahdeksan maalia kovalla prosentilla, vähintään saman verran syöttöpisteitä ja valtava uurastus keskipuolustuksessa Tobias Karlssonin ja Magnus Järnemyrin kanssa toivat Ruotsille olympiapaikan. Kun Ruotsin naiset jo aikaisemmin ovat ansainneet saman voidaan kyllä rehellisesti iloita Ruotsin puolesta.
Ja.
Mehän saamme nähdä käsipalloa joka päivä kisoista juuri tämän takia. Että kiitos.
Niin, jos on oikeat kortit boksissa.
Lopussa nähtiin myös suurta draamaa joka perustui yhden pelaajan selkeään asennevammaan. Ottelua oli jäljellä 15 sekuntia ja Makedonia ei enää edes yrittänyt tehdä maaleja kun ero oli jo isännille kolme. No, mitä tekee vasen laituri Petersen, arkisin Tanskan liiga? Hän riistää pallon juoksee läpi, hyppää ylös, tekee ilmassa kierrefintin, heittä ohi ja kolaroi jo rennommin ottaneen maalivahdin kanssa.
Siinä meni Ruotsin ilojuhlat ja oli kyllä mennä Petersenin hampaatkin.
Tässä vaiheessa lehtereiltä tuli pullojakin. Maajoukkueen manageri Stefan Löfgren kävi hakemassa Petersenin pois ja Ruotsin juhlat saivat kitkerän jälkimaun.
*
Kuitenkin. Parhaita otteluja moneen vuoteen. Mun silmillä.
*
Miesten olympiakisoissa kolme maata tulee Pohjolasta. Maita on yhteensä vaivaiset kaksitoista, ja tämän lisäksi maanosilla omat kiintiöt. Tanska, Islanti ja Ruotsi. Olette kovia!
*
Ibland blir det bara så fel. Sveriges dammålvakt, Grubbström, var kallad till studion. Hon skulle prata om damernas förberedelser, skadelägen och annat typiskt.
Singularis och pluralis är inte alltid så lätt.
Hon skulle säga: "...är fit for fight". Men hon avsåg flera spelare. Och då måste man, tänkte hon, böja "Fit".
Det blev ju: ... Fitta for fight". I damhandboll... Ridå.
*
Har svårt att förstå våra seriers upplägg, vilket kanske tidigare även framkommit. Först en jättepaus före avgörandet, vilket är bra, men sen spelas allt inom några dagar. Inte har våra spelare fysiska förutsättningar att upprätthålla toppnivå i ett så tätt schema. Handbollen lider av det. Men, det skall bli spännande och roliga tider i varje fall. Låt oss njuta av det.
Och må den bäste vinna.
*
Lukekaa läksynne. Myös koululaiset.
sunnuntai 8. huhtikuuta 2012
Maanantai - Måndag
Bloggen uppdateras i morgon, måndag.
Seuraava blogikirjoitus maanantaina.
Hyvää jatkuvaa pääsiäistä!
Seuraava blogikirjoitus maanantaina.
Hyvää jatkuvaa pääsiäistä!
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
P94
Sunnuntai aamu.
Oveen koputti.
Portugalin P94 valmentaja kömpi avaamaan.
Tulkki käänsi viestin:
- "Onneksi olkoon EM-lopputurnauspaikasta. Suomi ei ikinä voita kun on pakko. Kulttuuriasioita."
Iloisena kyseinen koutsi keräsi joukkonsa otteluun.
- "Tää juttu on meidän. Ei ne pysty pakon edessä mihinkään."
Ottelun jälkeen samainen ovenkoputtaja kiitti ottelusta ja näytti allakan.
- "Hyvä aprillipila. Eikö?"
Hyvä Abbe Georgs.
Hyvä Alexander Nysten.
Hyvä Kenneth Bäcklund.
Ja hyvä Suomi!!!
Nämä on ne jutut jotka oikeasti antavat toivoa lajillemme. Mahtavaa.
*
Tai niin kuin liiton toimisto kirjoitti Naamakirjassa: "Täpö täyden yleisön edessä..."
Virheetöntä fiilistelyä, kuten aina.
*
Miesten liigassa viime kauden Top4 on myös tämän kauden semifinaaleissa. Kiitämme BK:ta joka nuorella joukkueella ylsi mielestäni maksimisuoritukseen, siitä hatunnosto Jan Källmanille. Ja kiitämme HIFK:ta joka pelasi parhaan kautensa sitten vuoden 1989, ellen aivan väärin muista. Palaamme varmaan kauden jälkeen "Puudeli ja Rottis"- osioon mutta jo nyt ÅIFK, Dicken ja Akilles voivat ostaa rusetin.
Se pukee puudelia.
Ei rottista.
*
Kvartsfinalerna i Sveriges herrhandboll är enormt jämna. Endast GUIF av de fyra topplagen i grundserien klarade av att besegra sin motståndare i den första matchen. Och det också efter förlängning. Tvåan, trean och fyran förlorade. Däribland Sävehof. Det, gott folk, är handbollskultur.
*
Har en massa åsikter på lager men en dag som denna när våra nittifyror tagit sig till EM-slutspel lämnar jag dessa åt sitt öde.
Handbollsfinland skall njuta.
Och P94 skall vara stolta.
Grattis! Till alla som bidragit till detta.
*
Talvi tekee tuloaan. Ja kesäloma lähenee...
Oveen koputti.
Portugalin P94 valmentaja kömpi avaamaan.
Tulkki käänsi viestin:
- "Onneksi olkoon EM-lopputurnauspaikasta. Suomi ei ikinä voita kun on pakko. Kulttuuriasioita."
Iloisena kyseinen koutsi keräsi joukkonsa otteluun.
- "Tää juttu on meidän. Ei ne pysty pakon edessä mihinkään."
Ottelun jälkeen samainen ovenkoputtaja kiitti ottelusta ja näytti allakan.
- "Hyvä aprillipila. Eikö?"
Hyvä Abbe Georgs.
Hyvä Alexander Nysten.
Hyvä Kenneth Bäcklund.
Ja hyvä Suomi!!!
Nämä on ne jutut jotka oikeasti antavat toivoa lajillemme. Mahtavaa.
*
Tai niin kuin liiton toimisto kirjoitti Naamakirjassa: "Täpö täyden yleisön edessä..."
Virheetöntä fiilistelyä, kuten aina.
*
Miesten liigassa viime kauden Top4 on myös tämän kauden semifinaaleissa. Kiitämme BK:ta joka nuorella joukkueella ylsi mielestäni maksimisuoritukseen, siitä hatunnosto Jan Källmanille. Ja kiitämme HIFK:ta joka pelasi parhaan kautensa sitten vuoden 1989, ellen aivan väärin muista. Palaamme varmaan kauden jälkeen "Puudeli ja Rottis"- osioon mutta jo nyt ÅIFK, Dicken ja Akilles voivat ostaa rusetin.
Se pukee puudelia.
Ei rottista.
*
Kvartsfinalerna i Sveriges herrhandboll är enormt jämna. Endast GUIF av de fyra topplagen i grundserien klarade av att besegra sin motståndare i den första matchen. Och det också efter förlängning. Tvåan, trean och fyran förlorade. Däribland Sävehof. Det, gott folk, är handbollskultur.
*
Har en massa åsikter på lager men en dag som denna när våra nittifyror tagit sig till EM-slutspel lämnar jag dessa åt sitt öde.
Handbollsfinland skall njuta.
Och P94 skall vara stolta.
Grattis! Till alla som bidragit till detta.
*
Talvi tekee tuloaan. Ja kesäloma lähenee...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)