lauantai 31. joulukuuta 2011

2012

Gott Nytt År 2012 till alla Er där ute! I morgon återkommer söndagsbloggen, until then...
Hyvää Uutta Vuotta 2012 Teille kaikille! Huomiseen...

perjantai 23. joulukuuta 2011

Puudelit ja rottikset, osa II

No, tuli puoliksi luvattua, joten puoliksi sitten kirjoitan. Niin kuin yleensä. Ei tässä vielä olla kaikkea laitettu peliin, katsotaan sitten vuonna 2012... Aloitan, jotten unohda, kiittämällä Teitä kaikkia yli 5600 blogiklikkaajaa menneestä syksystä.
Havahduin myös siitä tosiasta että facebookissa oltiin kuulemma kysytty muun muassa että onko minun kaikki intiaanit kanootissa. Tämä reaktiona siihen että kyseenalaistin kysymysmerkillä (?)(!) kolme kauttani KyIFissä. Kysymysmerkki?!
Vastaan nyt että en edes omista kanoottia, saatikka kajaakkia. Ja vastaan myös että tiedän että mainitut kaudet olivat sillä eletyllä hetkellä antoisia. Paljastan samalla että joukkue olisi päässyt vähemmillä kriisipalavareilla -selkäni takana - jos olisivat malttaneet kysyä minun näkemystä asioista.
En olisi todellakaan edes halunnut jatkaa joukkueen valmentajana divarissa.
Kolmessa vuodessa noustiin liigaan, ja siinä tilanteessa on urheilijalla vain yksi tie. Jos haluaa kehittyä, niin pitää olla munaa ottaa riskejä ja panna itsensä likoon. Huomasin että joukkue ei halua nousta, joten valintani olisi ollut helppo. Nyt ei vaan annettu minulle sitä mahdollisuutta, ja kiitokseksi sain julkisen ryöpytyksen joiden yksityiskohtia ei viitsi edes selostella... Ne fiilikset joiden kanssa olen sen jälkeen elänyt tuottivat sitten sen syyskuisen kysymysmerkin. Ei sen kummempaa.
No, nyt on joulu joten toivotan itselleni Hyvää Joulua. Minun ei tarvitse tällä alueella todistella enää mitään niiden kolmen vuoden jälkeen.
Nyt panostan kulttuuriin ja toimin sekä jonkinlaisena jazzpianistina että revyynäyttelijänä.
Tekee hyvää.
*
Ja sitten miesten liigaan. Nais- ja divarisarjoista poiketen annan tänään 1-3 puudelia tai 1-3 rottista. Pehmein on kolme puudelia, kovin kolme rottista. Tottakai.

3 rottista:

West. Is the best. Nolla tappiota, paras veskari, keskipuolustus, hyökkäyspeli. Ja paras valmentaja. Hyvä Micke. Toivon myös että saan syytä kehua maajoukkuevalmentajaa, ja samalla liittoa...

2 rottista:

HIFK: Kahdenkymmenen kauden lepsuilun jälkeen on Petter Forsströmin johdolla sillä paikalla sarjataulukkoa missä tämän merkkinen seura tulee ollakin. Kunhan saa vielä juniorityön kukoistamaan...

2 rottista:

Sjundeå IF. Saisi kolme mutta pahat tappiot sekä ÅIFK:ta että Cocksia vastaan kotikentällä oli tuoda jopa yhden rottiksen leiman. Kuitenkin, ainakin teorissa yhden ottelun vähemmän pelanneena kakkosena sarjassa. Kannattaa muuten pitää tämä sijoitus. Kauden parhaat ottelut nähdään nimittäin semifinaalissa kakkosen ja kolmosen välillä ja kotikenttäetu voi olla ratkaiseva.


2 rottista:

Cocks. Vaikean alkukauden ja Teemu Tammisen loukkaantumisen jälkeen kansainvälinen ryhmä on saanut juonesta kiinni. Muun muassa entistä rumemman pelityylin ansiosta poiminut hyviä voittoja viime aikoina.


1 rottis:

Atlas. Muun muassa entistä siistimmän pelityylin ansiosta löytänyt kurinalaisen pelin joka tähän asti sai huipentumansa kun Jaakko Horellin ryhmä kävi napsimassa vieraspisteet entisen valmentajan kustannuksella Riksussa. Noussee sekä koira- että sarjataulukossa.

1 rottis:

Dicken. Näyttää vihdoin kehittyneen. Mutta kyllä on kestänytkin...

1 puudeli:

ÅIFK. Kovalla sanahelinällä kauden ennakkossa esiintynyt joukkue ei vielä(kään) saavuta mitalia.

2 puudelia:

BK-46. Olin kauden alussa huolissani tästä käsipallomme kivijalasta. Huoleni olivat sittenkin syystä. Melko pirteästi kauden aloittanut Karjaa on tippunut sarjan tokavikaksi. Ei varmaan tyydytä ketään sielläpäin.

3 puudelia:

Akilles. On eri asia valmentaa valmista joukkuetta (Cocks) kuin kaikkea muuta kuin valmista joukkuetta (Akilles). Raivo Laast toteaa tämän näinä aikoina.

Ja sitten vielä päivän yllätysrottis. Palautusta on tullut Granista kun sorruin puudeloittamaan heidän divarijoukkueensa. Varauksella kyllä näin tein mutta kyseessä on todellakin ponnahduslautajoukkueesta. Parhaat pelaajat pääsevät Westin penkille.
*
Jouluaatto. Hyvää ruokaa, iloisia lapsia. Rauhaa. Toivotan teille kaikille Rauhallista Joulua  ja Iloisita Uutta Vuotta. Kennelissä tapahtunee muutoksia kun kinkut on syöty.
*
På julen kan lejonet och lammet dela bädd. Liksom pudeln och rottweilern. Hav frid i stugorna!

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Puudelit ja rottikset

Leijonat ja lampaat. Käytetty. Kanon och kalkon. Finns redan. Topit ja flopit. Vanha vitsi. Joten:
Puudelit ja rottikset.
Vuosi 2011 kulkee vääjämäättä kohti loppuaan. Käsiapallosarjat menevät joulutauolle ellei jo ole mennyt. Kevään loppuhuipennuksia odotellessa tekijät saavat nauttia J.s Kulman tuomioista.

Puudeli on eläin joka on monien mielestä nätti. Ei kovin rohkea eikä hirmuviisas. Mutta monelle rakas. Puudelin ominaisuuksilla varustetut pelaajat tai joukkueet eivät kuitenkaan pärjää käsipallokentillä. Rottweilerit, eli rottikset, sen sijaan ovat isoja, vahvoja, välillä huonostikin käyttäytyviä ja jopa pelottavia. Aivan kuten hyvät pelaajat tai hyvät joukkueet. Joten tässä tieteellinen analyysi tilanteesta.
Aloitetaan kohteliaasti naisista.

Naisten mestaruussarjan rottikset ovat:

Sjundeå IF: Nolla tappiota ja selkeä sarjajohto antaa toivoa vuoden 1981 (muistaakseni) Suomen mestaruuden uusimisesta. Olisi kyllä aikakin ja saamme toivoa että ehdoton tähti Linda Olin tänä vuonna pystyy parhaimpaansa silloin kun panokset ovat kovimmillaan.
Sparta IF: Saanut pikku hiljaa loukkaantuneet pelaajat kokoonpanoon ja taistellee keväällä Siuntion kanssa kullasta. Valmentaja Jani Vaskolahan on todistanut että tietää miten rakennetaan voittava joukkue.
GrIFK: Majailee sarjakolmosena mikä on nuorelle joukkueelle hyvä sijoitus.
BK-46: Uuden valmentjan Peter Kihlstedtin ja muun muassa Pamela Degermanin ansiosta yksi mitaliehdokas. Rumat tappiolukemat Siuntiossa oli aiheuttaa rodun vaihtoa, mutta laitetaan vielä rottiksiin.
ÅIFK: Oli yllättää Siuntion mutta tulokset vaihtelevat. Melko kesy ja laiska. Mutta rottis.
Dicken: Pikku rottispentu joka on voittanut jo kolme ottelua.
Atlas: Pikku rottispentu joka on voittanut jo kolme ottelua.

Ja sitten puudelit:

HIFK: Viime kauden finalistit menettävät liikaa pisteitä. Joukkue ei ainoastaan voi piiloutua Anette Tallqvistin vamman taakse. Herännee kuitenkin mikäli Nette vielä jaksaa toipua.
Akilles: Väärässä sarjassa.
KyIF: Ei menestynyt kovin hyvin viime kauden divarissa, eikä menesty tälläkään tasolla. Sarjan laajenemispäätöksen vastustajat saavat vettä myllyynsä kun katsovat taulukkoa.

Erikoispalkinnoksi nouseekin kauden Turbopuudeli:

Käsipalloliiton päätös nostaa neljä joukkuetta naisliigaan auttamatta joukkueita valmennuksellisesti. Pelitaidot ovat vaikein kohta ja vaatii aikaa, mutta fyysinen harjoittelu on ainoastaan kyse asenteesta. Pakolliset fyysiset testit kannattaisi järjestää kaksi kertaa vuodessa joten saamme tietoa minkäkuntoisia pelaajia naisten korkeimmalla tasolla esiintyy.

I herrarnas division ett noterar jag också två raser. De snälla, väluppfostrade och finkammade pudlarna mot de stora, arga, starka rottweilrarna.

Division ett, Rottisar:

Team: I skuggan av unga GrIFK, Dicken och West leder man serien. Bl.a. Joel Sjölund och Jan Sundström, som för tio år sedan med Dicken tog hem den senaste herrmedaljen till Helsingfors, fixar jämna matcher med rutin.
Hangö IK: Gör en fin säsong under gamla landslagsspelaren Christer Lundqvists ledning och visst tycker vi i handisfinalnd att det skulle vara ett fint tillskott med Hangö i ligan.

... och pudlar:

GrIFK: Är för åtminstone fjärde året toptre i division ett. Är det meningen att man inte skall försöka ta ett steg till eller blir det för trångt i Grani med två ligalag? Kan försvaras om det är meningen att man skall fostra spelare för West, men hittills har det inte verkat så.
Giants: Har ett tränarteam som inte tycks få laget att utvecklas. Jörgen Jensen och Stanislav Kopyl har säkert det kunnande som krävs, men är ledningen i Giants medveten om det?
KyIF.

De tre återstående lagen - Atlas2, Pargas IF, SaSu - har inte kunnat rasbestämmas i detta skede.

I denna serie går Turbopudeln till de lag som inte uppdaterar sina hemsidor annat än vid eventuella vinster och som far fram med vilseledande uppgifter. Här borde nog förbundet kräva mera av medlemsföreningarna. Hela vår handbollsprodukt måste göras tillatalande för den stora publiken.
Respekt för sponsorer och åskådare.
Respekt för handbollen.
Respekt för sin egen verksamhet.
*

Miesten liigan "Rottikset ja puudelit"- jakamistilaisuuteen palaan pian mutta luultavasti ei ensi sunnuntaina. Silloin syön kinkkua. Katsokaa vaikka perjantaina 23.12. Kirjoitan jos kerkeen.
*
Paavo Lipponen var den enda presidentkandidaten som nämnde det svenska språket i MTV3:s valdebatt. Vad gör Eva där?
*
Crocodile Dundee on äijä.

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

De e mycke nu...

I skrivande stund vet jag inte om sjundeåservern fungerar. Åtminstone kan man inte gå in på SIF:s handbollssidor. Har under veckan kommit till att jag längtar till tiden efter jul. Ska på TVÅ dagar träna in julfestprogrammet för 340 elever, i vanliga fall FEM... Lucia på tisdag. Spela flygel. Genrep torsdag, julfest fredag. Jazzövning onsdag, revyövning i dag, måndag, torsdag och lördag. Och lärarfest på fredag. Och revyfest på lördag... Hm, de e mycke nu...
*
Katsoin eilen SIF-ÅIFK, miesten liigaa. ÅIFK joka kauteen lähti puhuen mitalista keväällä ja kullasta kolmen vuoden sisällä. Sarjakahdeksas (?) otti kuitenkin feeliksellä voiton laimeasta kotijoukkueesta joka näin ollen nautti jo neljännen perättäisen tappionsa. Siuntiossa ja miesten edustusjoukkueessa asioita puidaan varmaan tovin, koska nyt on jo pakko voittaa jäljellä olevat kaksi ottelua ennen joulua. Minulla on tällainen näppituntuma että kun tappioputki pitää saada poikki, ja kotikentällä ollaan 4-5 maalin johdossa kannattaisi pokeritermein pelata "all in"- taktiikalla (tämän olen oppinut kantapään kautta, ja voin taata että valmentaminen tässä tilanteessa ei ole mitään ruusuilla tanssimista). Parhaimmisto kentälle vastuuta kantamaan ja pitämään johdon tai jopa kasvattaa sitä. Mutta ehkä se tämän hetken parhaimmisto olikin kentällä silloin kun piti varmistaa voitto? Enhän minä tiedä...
*
Muistaakseni Åbon vasenkätinen serbialaisvahvistus mainostettiin Turun suunnasta "kaikkien aikojen ulkomaanvahvistukseksi Suomessa". Jos siis muistan oikein, siinä repliikissä oli pikkaisen ylimainostamisen makua. Filmaa, valittaa, saa punaisia ja on jopa kärsinyt pitkän pelikiellon erotuomariin kohdistuneesta aggressiosta. Aika paljon ehditty jo syksyllä ja ehkä tässä asiassa todellakin kaikkien aikojen ulkomaanvahvistus. Nyströmin veljekset, jotka eivät ole Nyströmin sisarusten kanssa naimisissa, sen sijaan pelasivat ennakkoluulottomasti ottelun toisella puoliajalla ja hoiti pisteet joukkuelleen. Hieno suoritus. Hienoin suoritus ottelussa oli kuitenkin kun erotuomari Lindroos ojensi serbialaisen lopettamaan filmaamisen. Siinä oli kielitaitoa ja asennetta. Hyvä. Harmi vaan että serbialainen ei ole kielitaitoinen koska huomatuksen jälkeenkin jatkoi filmaamista joka sitten johti ulosajoonkin. Edelleen. Hyvä Lindroos.
*
När serietrean i landets högsta serie förlorar med 13-31, på hemmaplan alltså, står allt inte rätt till. Ser ut som om Drumsö-Grani-Karislaget West inte går att stoppa i år. Helt överlägsna verkar de vara just nu. Kommer inom kort, eller ganska snart, eller båda, ha en lista med toppar och floppar under hösten, men inte ännu i dag.
*
Listataan viikon tapahtumat.
VIIKON:
UUTINEN: Euroopassa on jonkinlainen kriisi. Miksi tästä ei puhuta uutisissa? Taikka päivälehdissä. Liian vakava asia saada tämä tieto kuulopuheella...
KOMMENTTI: Anonyymi kommentti edellisestä blogista jossa minulle kerrotaan että liiton rahatilanne ei johdukaan liiton toiminnasta vaan edellisten liittojen toiminnoista. Sassiin politiikkaan siitä! Fantastinen vastaus.
PAINAJAINEN: Mitä huonoksi vitsiksi luulin olikin karu totuus. Cupin finaalit pelataan Solvallassa, ja kuulemma muita sarjapelejä ei samanaikaisesti saa pelata. Joten, kaikki paikalle nauttimaan TIIVIISTÄ tunnelmasta!
MM-KISAT: Naisten MM-kisat pelataan Brasiliassa. Alkulohkojen yleisömäärät mahtuisivat Solvallaan. Olisiko tässä mahdollisuus?
BLOGI: Ei ainakaan tämä.
*
Lottoan. Ei paljon muuta. Sain eilen vision asioidessani kaupassa. Barcelona voittaa El Classicon numeroin 1-3. Niin vahva oli tunne että päätin laittaa neljäkymmentä euroa tähän yhteen tulokseen. Kerroin oli 16.02 joten voittosummaksi tuli 640,80 euroa. Ei paha. Ellen olisi pelästynyt jonoa ja jättänyt homman siihen...
*
Talvi yllättää.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

"Tala e tiga. Silver e guld..."

Handbollsförbundet har haft höstmöte. På förbundets hemsidor får vi läsa om "syysliittokokouksen antia".
Vi noterar att ekonomin är bra och samtidigt att vi de fem följande åren skall göra 20000 euro plus.  Varje år liksom...
Jag undrar vilkendera som gäller. Om det är ett mål att göra 20000 euro plus kan ekonomin INTE vara bra. Vi talar om ett RIKSidrottsförbund.

Jag hänvisar till bloggen om herrlandslagets förberedeleser inför VM-kvalet. Herrlandslaget är förbundets lag. Om man påstår att ekonomin är bra EFTER  att landslaget fått förbereda sig på läger, internationella matcher och resor så är ekonomin bra. Nu är ekonomin "bra" FÖR att man INTE SATSAR på flaggskeppet.

Sedan berättar ordförande Henttonen att juniorträningen måste bli mera kvalitativ. Det var ju nytt. Kanske han av misstag fick protokollet från 1980- eller 1990-talet i sin hand... Efter detta påpekar nämnde ordförande att vi måste trygga fortsatt TV-handboll. Ja, gör det, samarbetet med FST5 lyckades ju stranda på, ja, vadå...? Efter detta fick ordförande ishockeyförbundets linjedragningar i sin hand och svamlade något om "henkinen ryhtiliike". I det följande har man kommit till att förbundets papperstidning kanske enbart skall skrivas i elektrisk form.
Sådant tänkande är bara helt fel, i alla sammanhang.
Nu har man dessutom funderat att en "tiedottaja" kunde anställas. Och då skulle tvåspråkigheten tryggas. Vem på kansliet kan INTE svenska just nu? Sedan lyckas man ännu i det helt finskspråkiga sammandraget förnedra tidigare styrelsemedlemmen Roger Sjölund. Måste man verkligen skriva att Sjölund var intresserad av en fortsättning men att han inte blev vald framom två nya? "Tack Sjölle för allt du gjort, men ingen vill liksom ha dig mera." Och i stycket innan alltså detta om "henkinen ryhtiliike". Voi h-te! Snyggt.
*
Keskiverto-Svensson on onnistunut laimentamaan itsensä hyytelöksi jolla ei ole mielipiteitä, ei karismaa, ei tahtoa.
Mutta.
Kun juuri luimme ryhtiliikkeestä totean että henkinen ryhtiliike toteutui mitä parhaimmin kuin Modina Redbergsliidistä sai puolen vuoden pelikiellon nyrkinlyönnistä naamaan ottelussa GUIFia vastaan. Nyrkinlyönnit eivät yksinkertaisesti kuulu käsipalloon. Me otamme kovaa edestä ja vastustajaa kaatuu. Tämän jälkeen nostamme kaverin ylös, pyydetään anteeksi, ja kaadetaan seuraavankin kerran jos uskaltaa kokeilla. Se on kontaktiurheilua.
Jääkiekkopellet jotka pelaavat suojuksien turvaamina uskottelevat meille että nyrkkitappelu kuuluu lajikulttuuriin. No, hei. Me eletään vuosi 2011 ja asiat ei enää hoideta näin.
Kyllä 60-, ja jopa 70-luvuilla asioita hoidettiin koulussakin nyrkein. Mutta tämä tapa hoitaa erimielisyyksiä on poistunut sitä myötä mitä pidemmälle ryömitään siitä puusta jossa esi-isäsimpanssimme majailivat.
K-e-h-i-t-y-s! Siinä sana lätkäliigaan! K-e-h-i-t-y-s!
*
Och sen till listan.
Veckans:
"H": Haavisto som åker till Hakkarainens såg och dricker kaffe med H:s föräldrar.
H som i Homo. "Är inte Haavisto det också?" ...
KARISMA: Sari Essayah vars utstrålning i "Nyhetsläckan" imponerade. Rolig som ett trapphus. Snabb som en parkerad bil. Charmig som en sardinburk. Haavisto-Essayah: 100-0
MINNE: JJ Lehto som inte minns något annat än att det inte var han som körde.
MOTIVERING: "Inte körde jag TILL krogen heller..." Samme JJ.
IDÉ: Presidentens utspel om att herrhockeyn skulle börja spela med damregler. Va? I handboll spelar damerna med herregler, herrplan, herrkontakt. Oskyddade. Det enda som skiljer är bollstorleken. Varför spelar hockeydamer med skydd när de ändå inte får tackla... Ja, de kan ju ramla och få pipi av isen...
BAND: 7th River Combo band.
*
Golfissa ei muuten sallita kontaktia lainkaan. Eikä kuljettajan häiritsemistä...

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Suomi - Finland

Viikko on mennyt ja taas ne tanssii tähtien kanssa. Nyt on siis hyvä hetki kirjoitella viikon ajatukset tänne teidän iloksi. Ja suruksi. Teikäläisten lukuinto on ihailtava, kohta 4500 kertaa olette klikanneet tämän sivun luettavaksi, tai ainakin avatuksi. Ei huonoa. Ja kiitos! Kommenttipuolella voisitte kuitenkin skarpata, sitä odotellessa.
*
Maailman "suurin" urheilulaji ja "kovimmat" jätkät löytyy tietenkin jääkiekosta. On se hieno laji. Eilenkin Pelicans ja HIFK hakkasivat toisensa yli 400 jäähyminuutin arvoisesti. Ja kansa hurrasi. Mitä teitä vaivaa? Oikeesti. Yläasteella ruokatunnilla taputellan ja ollaan "iloisia" ainoastaan jos joku onnistuu kaatamaan tarjottimen. Henkinen kasvu on näköjään kuitenkin tässä vaiheessa jo saavuttanut huippunsa. 400 minuuttia jäähyjä, tappelusta? Väkivaltaa jumaloivat katsojat ovat kuitenkin suurimmiksi osiksi fyysisesti täysikäisiä isiä. Ja sitten ihmetellään kansamme henkistä tilaa. Elitserienissä on joukkue, Luulaja ehkä, joka viikolla sai kahdeksannen pelaajansa sairasuslomalle tällä kaudella. Syynä aivotärähdys. Korkeat kyynärpäät ja puskista tulleet taklaukset leviävät ja moraali on kaukana. Olen HIFKin kannattaja vuodesta 1973. Kyllä ilonaiheet on ollut kortilla, tavallisin tunne on myötähäpeä. Onneksi on Granlundin veljekset, vähän toivoa paremmasta. Ehkä.
*
Kosto ja kateus estävät henkisen kasvun esimerkiksi voittajaksi. Kosto ja kateus johtavat selityksiin, ja niitähän tulvii mediassa. Monessako urheilulajissa meillä on tällä hetkellä urheilija tai joukkue joka on parhaimmillaan kun on pakko. Voi olla että Robert Helenius on tällainen, Lasse Virén oli varmasti kuten Paavo Nurmikin. Puhumatta Matti "Kalterin väärällä puolella, taas" Nykäsestä ja  Seppo "Saksa on paskamaa" Rädystä. Vihatussa naapurimaassa Ruotsissa näitä onnellisia sankariurheilijoita löytyy kuitenkin liki aina. Bäst när det gäller- mentaliteetti ei katso vastustajaa halveksien, ei selitä tappioita eikä nosta rintaansa voiton hetkellä. Paitsi ehkä Zlatan, mutta hänen sukujuurensa ovatkin kotoisin pikkaisen tempperamenttisemmästä osasta maapalloa...
*
Miksi toitotan nyt tätä moraalipaskaa teille? No siksi että henkisen ryhtiliikkeen pitäisi nyt kaikilla aloilla saada alkunsa. Meillä on politiikkoja jotka katsovat vain omaa napaansa, meillä on liikemiehiä ja pankinjohtajia jotka katsovat vain omaa napaansa. Meillä on urheiluliittoja jotka kepulikonstein yrittävät saada menestystä jotta kaikki katsoisivat heidän napaansa. Meillä on yhteiskunta missä kaikki pieni on surkea ja kaikki iso ainoa tapa toimia. Taloudellisesti. Ja päättäjät saavat enemmän valtaa ja kansa kärsii. Lyödään kuntia yhteen ja mitätöidään demokratia kuten Kirkkonummen nykyiselle (ok, vuonna 2013) naapurikaupunki "Lohjalle" kävi. Meillä on koulu joka voittaa PISA- kilpailut mutta jossa kuitenkin henkinen pahoinvointi on todettu suurongelma. Ilmapiiri on sulkeutunut. Ulkomaanviha kukkii. Kielisota kukkii. Kaikki perustuen kateuteen ja kostonhimoon. Kansamme on luuserikansa. Mistä helkkarista saataisin näillä eväin suurten kilpailujen voittajia? Niinpä.
*
I det följande skall jag kommentera handbollens herrliga och de senaste händelserna där. Nähä, det är ju nån sorts paus på gång. Kanske landslaget samlats? Nej. Kanske det spelas cupmatcher? Nej, de är ju redan spelade. Vi har nu bara en paus. På skoj. Skojigt.
Var i stället och kikade på Esbo IF mot Haukat i Alberga. Herrarnas division 2. Det påstås att 27 människor följde matchen. I så fall räknades nog också Haukats sju spelare med, och resultatet 43-14 tyder på att de också själva trodde att de var åskådare... Förlåt.
Men. Och nu obs! Vardera lagens målvakter rusade ut för att bryta kontring. Båda lagens målvakter vek klokt undan när de märkte att de var sent ute. Närmast med tanke på senaste skriverier i ärendet. Från betydligt högre nivå. Bra jobbat!
*
Skall bli roligt att kring julen i FST5 se handbollens cupveckoslut. Som ifjol, och året innan, och året innan... liksom. Eller? Har - bara ryktesvägen - hört att matcherna spelas i Solvalla. Måste vara ett falskt rykte eller ett sämre skämt... För inte kan det väl stämma heller...?
*
Hidas kerkee paremmin.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Novembermörker

Kallt ute. Mörkt. Väntan på snö. Adväntan. Sommardäcken skall bytas. Likaså tamburlamporna. Från trasiga till hela. Lysande, eller hur? Lyktor, stearinljus. Mysigt värre. Strömsöstuk, liksom. Fast jag inte kan tåla det stuket i teevee kan jag tåla det här. Hemma. I Stubbacken. I novembär e decembär ti vara. Dialekt.
Revytexter. Jazznoter. Årskusteammöten. Lärarmöten. Utvecklingssamtal med alla elevers familjer. Körövningar, ja, inte i trafiken utan vid pianot. Mycket nu. Det är kallt ute. Och mörkt.
*
Såg på elitseriehandboll från Sverige. Drott mot Malmö. Mycket danskar. Fin match, Drott hämtade upp ett femmålsunderläge och vann hemma i Halmstad. Vid sex spelade minuter kom Malmös målvakt ut för att bryta Drotts kontringspassning. Märkte sitt misstag och försökte backa, men träffade ändå drottspelaren. Ganska mjukt, ett försök att dämpa smällen. Vad det blev av det? Rött kort, förstås. Läs nu bloggen från förra söndagen, avsnittet om Sjundeå-Cocksmatchen på nytt. I trettonde minuten beslöt sen drottmålvakten att försöka på samma sak. Misslyckades helt och smällen var enorm. Solklart rött också med gamla reglerna. Tur att ingen skadades.
*
Förra landslagstränaren Tomas Westerlund tränar H43, också i elitserien. H43 är ett av de lag som plockar in expertis från olika spelpositioner. Just nu har han hjälp med centerposten av en gammal landslagsman. Vi har ju sedan länge använt oss av expertis på målvaktssidan, men i Sverige tar de nu steget ut mot alla spelpositioner. Är det framtidens melodi? Att ha en hel grupp tränare som jobbar med just sitt specialområde. Att hjälpa spelarna att utvecklas just på sin position. Yttertränare, centertränare, målvaktstränare, ytterbackstränare, spelfördelartränare. Löptränare, konditionstränare, styrketränare, hopptränare. Psyktränare, kostrådgivare. Och sen har man en vis, lite äldre chefstränare som sätter ihop allting till en vinnande taktik. Vem vet? Ganska intressant tanke i varje fall.
*
Magnus Grahn är SVT:s expertkommentator. Han har listat de fem bästa utlänningrna i elitserien. Och vet ni vad? Basse Johansson från Sjundeå var trea på den listan. Grattis Basse, roligt att höra!
*
Jobbade på handbollsförbundet 1999-2002. I slutet av år 2000 och i början av 2001 kom det till lunchen alltid ett  större gäng. Fina gubbar. Kostymer med fint snitt. Granna slipsar. Talade högt, så att också de som satt med ryggen mot dörren skulle märka dem. Skratt. Och morjensfeeling.
Från och med ungefär mars 2001 kom samma gäng i turer, gråa kostymer. Tyst, ensamt. Blicken i golvet.
Och nu är skidförbundets gubbar där igen. Lallukka p-ele!
*
Kotimaisesta sarjasta sen verran että viikolla pelataan mielenkiintoisia liigaotteluja. En itse pääse mutta täyttäkää kansalaiset hallimme. Sarja on mielenkiintoinen. HIFK on sarjakolmonen ja BK kahdeksas. Jo se tosiasia. Hei!?
*
Menen oluelle. Oluehuoneen sohvalle.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Taito ja tahto

Lapsi oli seitsemän. Naapurin kehäketut, Mats 8v ja Björn 9v, koputtivat ovea ja kysyivät potkimaan palloa. Nokiat jalkaan, joo siihen aikaan Nokiat ei laitettu korville, ja innolla juosten kentän suuntaan. Elettiin vuotta 1968, ja lapsen kohtalo sinetöityi sillä hetkellä. Pallo, tämä maailman pedagoogisin leikkikalu, tulisi tästä onnelisesta hetkestä vaikuttamaan tämän lapsen tulevaisuuteen. Potkittiin ja lapsi sai myös yrittää. Kuitenkin tämä uusi leikkikalu osoittautui yllättävänkin tottelemattomaksi. Vaikka ylänurkkaan yritti se meni keskelle ja alas. Tai ohi. Aina siihen ei edes osunut. Into oli kova mutta kaverien naurut eivät enää kuulostaneetkaan niin ystävällisiltä. Toi Kikikin rupesi oikein ilveilemään, tapansa mukaisesti. Ilo muuttui suruksi ja päivän peli oli purkissa. Pettynyt lapsi meni kotiin ja itki hetken hiljaa. Kukaan ei nähnyt. Tämä lapsi päätti kuitenkin kostaa ns kavereille.
Isän puheille. "Tarviin jalkapallon. Oman." Isä mietti tovin ja jo seuraavalla viikolla käsin ommeltu virallinen nahkakuula löysi omistajansa. Naapureille ei sanottu mitään. Illalla aina autotallin taakse potkimaan. Kärkkäri, sisäsyrjä, ulkosyrjä, kuoletus. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Vähitellen kikkailua. Kerran aina, joskus kaksikin ja lopulta kymmenen. Polvella, jaloilla, päällä. Tämä salainen treenaaminen kesti kolmisen vuotta. Sinä aikana tottakai joskus pelailemaan myös porukassa ja ilveily se vain jatkui. Kun lapsi oli siinä 10-11 hän huomasi että häntä ei enään valittukaan viimeisenä, ja ilveilyt tulivat nykyään enemmän tavoilleen uskollisena kuin varsinaisesta syystä. Täystyrmäys tapahtui kun viisi vuotta vanhempi Kenu joka pelasi Granin junnuissa valitsi lapsen ensimmäienä. Pitkä kamppailu oli tehnyt taidottomasta taitavan, ja 343 kertaa nyt palloa ilmassa pitävä lapsi oli huomannut, toki kantapään kautta, että kannattaa tehdä työtä jos ei osaa.
Moniko tämän päivän lapsista tekisi samoin?
Kun lapsi oli 12 hän meni isänsä kanssa katsomaan veli Robertin ottelua, HIFK-Sparta. Helsingin Urheilutalossa. Neljätoista vuotiaana hän päätti kokeilla lajia ja liittyi Granin C-junnuihin. Siihen aikaan Nuori Suomi ei vielä oltu keksitty, ja peliaika jäi tosi vähäiseksi. Granissa toistui sitten sama juttu kuin lapsi silloin seitsemän vuotta sitten lähti koulun futiskentälle. Rikkaiden isien pikku riiviöt nauroivat ensimmäisellä kaudella tälle lapselle joka ei edes uskaltanut kentälle kun valmentaja Rainer Illman SM-finaalissa Honkaa vastaan olisi antanut kaksi minuuttia kullan jo ratkettua. Se kultamitali ei hirveän näkyvällä paikalla ole. Heittovoima oli suuri vitsi. Ja lapsi sai kuulla siitä. No, lopettiko tämä lapsi käsipalloharrastuksen. Lue edellinen. Ei lopettanut. Meni isän puheille. "Kesäksi tarvitaan Evitskogissa palloseinä. Rakennatko?" Isä rakensi. Ja lapsi heitti palloa seinään. Kovaa, kaukaa, kierteellä. Varmaan viisituhatta kertaa. Ei näyttänyt varmaan viisaalta. Mutta ei muuten naurettu enää syksyn ekoissa treeneissä...
Miksi tämä juttu. No ihan sen takia että haluan muistaa vuonna 1985 pois mennyttä isääni ja hänen hiljaisen tukensa näin isänpäivän kunniaksi ja ehkä myös siksi että ajat ovat muuttuneet. Kuten lapset ja niiden sinnikkyys. Ainakin tuntuu siltä.  Lisää aiheesta varmaan myöhemmin. Ja silloisista viikkotunneista urheiluharrastusten parissa.
*
Eilisessä ottelussa SIF-Cocks erotuomareiden pelkurimaisuus ratkaisi ottelun. Ymmärtäkkä oikein, Cocks ansaitsi voittonsa ja SIF pitää tarkistaa omaa tekemistään, kuten sanottiin myös otteluraportissa. Mutta kolme kertaa Cocksin maalivahti tuli vastahyökkäyksessä ulos ja rikkoi palloa tavoittanutta vastustajaa. Kaksi kerroista osuma oli selvä, on mahdollista että kolmas kerta maalivahti oli ensimmäisenä pallossa. Sääntö, päivitetty vuonna 2010 ja kansainvälinen, sanoo että hipaisu rittää suoraan punasieen, vaikka pallo menisi kahvilaan. Suora punainen olisi myös pitänyt antaa vaihtopenkiltä tappelunujakkaan osallistumaan tullutta veli Rogembaumille. Ottelukuva olisi ollut erilainen jos kakkosmaalivahti Puhakka olisi jo ensimmäisellä jaksolla saanut torjuntavastuun ja jos mainittu Rogenbaum ei olisi pystynyt tuuraamaan veljensä kiihkeillä loppuminuuteilla. Toivottavsti asiasta keskustellan erotuomareiden palavereissä. Jo eilen näytti siltä että otteludelegaatti piti lyhyen koulutustilaisuuden kesken ottelun... tiedä häntä mitä siinä mietittiin.
*
Palautetta alkaa tulemaan, kiitos siitä. Sanoin viime viikolla rumasti että naisten divarissa numeroin 2-49 hävinnyt joukkue voisi lopetta urheilun ja lopullisesti siirtyä baarin puolelle. Ilveily oli turha ja pahoittelen pahoja mieliä. My bad. Sain tässä yhteydessä myös kuulla että naisten divari koostuu myös harrastetason pelaajista. En tiennytkään että naisten divarissa on muutakin, nostettiinhan keväällä kaikki vähintään kerran viikossa treenavat ja vakavasti otettavat joukkueet naisten liigaan. My bad again. Rapatessa roiskuu, mutta liitossa en ole töissä, ei vuoden 2002 jälkeen. Your bad. Ja olen samaa mieltä teidän kanssa jotka sanovat että käsis on kivaa. Minun kohdalla näin on ollut vuodesta 1975, naurettavasta heittovoimasta huolimatta.
*
Kiitän omia lapsia jonka kanssa olen katsonut lätkää ja pelannut pikkubiljardia koko päivän. Hieno isänpäivä. Heinoin. Kiitos.
*
Kaamea röyhtäys kuului ruokailun aikana.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Maajoukkueet

Keskiviikkona Suomi hävisi Hollannille kolmella maalilla hienosta toisesta puoliajasta huolimatta. Ensimmäisellä puoliajalla hävittiin liian paljon irtopalloja, missattiin liikaa läheltä ja tehtiin Hollannin Bundesliigaveskarista entistäkin loistavamman. Numeroista päätellen joukkue teki hyvän ottelun myös lauantaina, mutta uusi kolmen maalin tappio tietää näiden karsintojen olevan paketissa. Nyt palataan kaksi enemmän tai vähemmän merkityksetöntä ottelua Viroa vastaan, ja yleisö ei varmasti saavu paikalle 2200 silmäparin voimin. Tottakai voitot Virosta vaikuttaisivat seuraavaan arvontaan, mutta jatkopaikasta on enää turha haaveilla. Taas kerran.
Onko asia mennyt minusta täysin ohi vai onko se todellakin niin että maajoukkue ei ole pelannut yhtään ystävyysmaaottelua ennen tätä karsintaa? Jos on pelannut, tiedottamisessa on tapahtunut moka, jos ei ole pelannut valmisteluissa on tapahtunut moka. Ja pahakin. Tämä nuori maajoukkue esitti sen verran pirteitä otteita että näille kavereille on ehdottomasti annettava kaikki resurssit jotta unelma lopputurnauksesta joskus tulisi toteen.
Ehdotankin että liitto tutkisi mahdollisuutta kehittää yhteistyötä Viron, Latvian ja Liettuan kanssa. Kauden (keväällä, kesällä parikin, ja vaikka joulutauolla) aikana jokainen maa järjestäisi harjoitteluturnauksen jossa viikonloppuna pelattaisiin vaikka kaksi ottelua, la-ilta ja su-aamu. Matkat ovat lyhyet ja halvat ja yöpymisvuorokaudet pysyisivät minimissään. Tämän lisäksi, esimerkiski kesäturnaukseen voisi kutsua tähtijoukkueen jostain kovemmasta maasta,  Saksa, Puola, Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti. Tai edes näiden maiden junnumaajooukkueet. Näin maajoukkue ja päävalmentaja saisi edes pienen mahdollisuuden kehittää pelaajia ja kehittää peliä. Näin sitten voitaisiin välttyä keskiviikkoisen ensimmäisen puoliajan kommelluksista.
Keskieuroopassa maat vuokraavat bussin ja lähtevät helposti naapurimaihin kehittymään. Miksi emme tekisi niin? Ja aina ei voi syyttää rahanpuutetta. Se selitys on kuultu.
*
Flicklandslaget U21 vann Challengeturneringen. Grattis! Bra jobbat. Bäst i en turnering är inte vardagsmat, låt vara att turneringen är avsedd för handbollens u-länder. Men bättre att vara bäst bland de dåliga än sämst bland de goda.
*
Sjundeå IF:s Johan Skogberg och Linda Olin, född Johansson, valdes till månadens spelare. Grattis till det också. Skogberg kontrar diagonalt också i internationella matcher. Vinthund.
*
I damernas division ett har ett lag förlorat med 2-49! Sluta idrotta. Gå bara rakt till baren...
*
Nyt voi muuten kommentoida näitä kulman juttuja. Peräti yksi, anonyymi totta kai, on sen huomannut. Se on melko vähän kun viikolla kuitenkin meni kolmen tuhannen lukijan raja rikki...
*
Kynttilä on kaunis.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Huoli - Bekymrad

Laskeutuminen härmän arkeen Barcelonan Camp Nou - tunnelmista oli ankea ja kylmä. Myyrmäen liigaottelu Atlas-SIF vihellettiin käyntiin, ja todellisuus iski märällä rätillä suoraan kasvoihin. Huonolla huumorilla ja yksinkertaisella älyllä varustetut nk. kannustushuudot palauttivat meikäläisen palloilukulttuurimme syvimpään pimeyteen.
En minä sitä sano, kyllä tämän kauden miesten liiga on mielenkiintoisempi vuosiin, mutta silti.
Suuren urheilujuhlan tunteen puuttuminen on kuitenkin iso aihe huoleen. Ja nythän te luulette että meinaan haukkua yleisöä. No en toki. Pyrin seuraavassa syvemmälle.
Aloitetaan liitosta.
Helppo tapa kritisoida on haukkua liittoa. Ei nimitetä ketään, sanotaan vaan että v-n liitto! Helppo tapa sysätä vastuu omastsa tekemisestä jonnekin missä vastaanottaja (liitto) ei edes jaksa suuttua.
Mitä on liitto? Liitossa on palkallinen toimistohenkilökunta jota liittohallitus on sinne valinnut. Seurat puolestaan ovat valinneet liittohallituksen joten voi helpostikin sanoa että liitto on se mitä me olemme siitä tehneet. Piiri pieni pyörii ja siellä täällä löytyy positiivisia pesäkkeitä jotka tuovat uutta ideaa peliin.
Kokonaisuus on kuitenkin kaudesta toiseen sama. Muutama seura ostaa rahalla menestyksen kansallisilla kentillä, muutama seura panostaa tulevaisuuteen ja kehitykseen. Tehdään omia päätöksiä millä tavalla juuri meidän seura toimii.
Minun suuri huoli onkin juuri tässä.
Ketä ollaan oikeasti valtuutettu viemään lajimme urheillullista puolta eteenpäin. No, onhan meillä esimerkiksi Källman vanhempi ja Kekki joka omalla maajoukkuetoiminnallaan varmasti kehittävät rinkiin valitut yksilöt. On myöskin muutamia valmentajayksilöitä jotka tekevät rajustikin työtä kehittyäkseen. Pienellä budjetilla ja loput omasta takaa. Mutta se ei riitä.
Seuroissamme on liikaa "Käsis on kivaa"-  ja "Kaikki pelaa"-meininkiä. Me emme pidä tarpeeksi huolta lahjakkuuksistamme. Meillä on seuroissa sekä hallituksissa että valmennuksessa liikaa "epätietoisesti epäpäteviä" vastuuhenkilöitä. Kaikissa seuroissa ei olla edes ymmärretty että henkilökohtainen harjoittelu tulee ennen joukkueharjoitusta.
Voisin helposti listata kaikki vaatimukset henkilökohtaisessa osaamisessa koskien syöttöjä, harhautuksia, heittoja, puolustusta, maalivahtipeliä, kaikki liikkeet pallollisena ja pallottomana, screenit, vastaanotot, hypyt, heittokartta eli maalintekovariaatiot.
Voisin  yhtä helposti myös listata mitä meidän on pakko kehittää pelaajissa pienistä suuriin koskien nopeutta, kimmoisuutta, voimaa, kestävyyttä.
Seuroissa pelaajia pitää tukea koulutyössä, valmentaa urheilulliseen elämään, tukea vaikeuksissa, auttaa ajankäyttösuunnittelussa.
Mutta en viitsi. Liitossa on nyt valmennuspäällikkö, jota liitto siis aivan uskomattomasti on ollut muutamat vuodet ilman...olisiko peräti vuodesta 2002.
Luuleeko joku että näiden listojen laadukas läpikäynti mitä myös kutsutaan valmennustyöksi voidaan tehdä ilman koulutusta? Sitä minäkin.
Täten.
1. Liiton on kehitettävä valmennuslisennsijärjestelmä. Pohjat löytyy varmaan liiton kellarista jossa tämä työ tehtiin jo kymmenen vuotta sitten. Silloinen (v-n) liitto ei kuitenkaan katsonut tätä asiaa tärkeäksi.
2. Liiton on mietittävä rahankäyttöä. Mikä maksaa? Ja mitä pitäisi saada maksaa. Jo määrällisesti aika vahvaan liittotoimistoon mahtuisi varmaan vielä rahasta ymmärtävä provikalla toimiva rahankeruuihminen. Valtio, valtioyhtiöt, firmat, kunnat, urheilutähdet. Lyökää pussit yhteen vaikka koriksen ja lentiksen kanssa, niin jo rupee tapahtumaan.
3. Kaikiin seurajohtoihin on saatava muutama lajista ymmärtävä kaveri. Kerätkää paikallisesti rahaa vaikka kunnalta stipendien muodoissa ja lähettäkää nämä fiksut ulkomaille opiskelemaan mitä suurseuroissa tehdään.
4. Liiton on tuettava seuroja että ainakin meidän klassisimmat seurat saisivat mahdollisuuden palkata kokopäivätyökseen tekevä valmennunpäällikkö. Tai millä nimikkeellä nämä sitten menisivätkin. Hekin ulkomaille ja sassiin. Saamme inspiraatiota, seuran toiminta saa näkyvyyttä ja mitä tärkeintä:
Lajimme pelaajat saavat oikeata harjoittelua.
*
Voisin vielä jatkaa, ja ehkä jatkankin seuraavissa blogeissa. Nyt alkaa kuitenkin laatuaika omalta kohdaltani olohuoneen sohvalla.
*
Detta denna gång enbart på finska. Ville nå alla. Över 2600 har klikkat denna sida. Tack för den uppmärksamheten!
*
Naapuri muutti. Sanoi: Hei sitten.

torstai 27. lokakuuta 2011

Messis miss

FC Barcelona mot Sevilla. La Liga. Världens kanske bästa klubblag nånsin enligt experter, hemmalaget alltså. Camp Nou. Plats för 120.000 enligt brochyrer. På plats kanske 118500.
Livsstil.
Religion.
Stämning.
En trevlig gubbe ville kolla om vi hade sprit i väskan, eller vad vet jag, kanske bomber. Han var nöjd, nästan ursäktande. Också efter granskningen. Hot Dog, mega. Cokis. Lite väntan, nåt foto.
Först in målvakterna, tre per lag. Alla proffsiga, först mot slutet kunde man se vem som står för kvällen. Sen Sevilla. Buanden. Visslingar. Ett skitlag, helt enkelt. Som alla som vågar beträda detta gröna altare. Sen hemmalaget. Öronbedövande hyllning. Sevilla tydligt noggrannare med uppvärmningen, FCB kungligt sävliga divor. Kan Sevilla överraska tänkte då två kyrkslättsbor.
Matchen i gång. FCB har bollen Sevilla slår till med en igelkottsdefensiv. Ute efter 0-0.Tydligt redan från början.
Vi sitter i den största och lägsta av tre ringar, bakom Barcas målvakt. God utsikt. Gärna det för sammanlagt 300 euro... Bollen långt från oss, hemmalagets bollinnehav säkert 70-75%. Vi vet att vi får samma press i andra halvlek, då med stjärnorna spelande mot oss. Tack för det.
Matchen verkar bli en typisk 0-0are ända fram till den 90+ minuten då hemmalaget får straff. Skall vi få höra dessa 118498 kataloner vråla ut sin glädje nu. Messi tar bollen medan Sevillalirarna anfaller domare, linjedomare och i princip vem som helst. Messi lugnt väntande.
Då.
Kanoute i bortalget varnas. Domaren skriver upp den varnade, med blicken i sitt lilla block. Kanoute går lugnt fram och sparkar bort den boll som Messi redan så omsorgsfullt har placerat för kvällens 11 meters nådaskott. Klart rött kort men den allt annat än övertygande domaren håller fortfarande på och stavar. Barca tar saken i egna händer och inleder ett nytt bråk med Kanoute som mål. Sevillarna skyddar sin jätte och en liten barcait faller nedslagen till marken. Nu har domaren stavat färdigt och ger rött, åt Kanoute. Lugnt går han hem.
Messi bryr sig knappt om det som händer, står med händerna i sidan. Väntar. Ett rött till för något som kyrkslättsektionen missar. Messi väntar. Vissling. Ett hårt och precis skott mot målvaktens vänstra, nere.
Game over? Nä, nä. Planens bästa spelare, Sevillas målvakt slänger i väg armar, huvud, överkropp och visst hänger väl benen också med. Räddar.
Kanoutes osportslighet räddade en fin poäng åt gästerna. Hårt och fult. Men en poäng.
Sevillasektionen jublar. Barcasektionen suckar så det hörs till Köln. Kyrkslättsektionen skrattar. Ett fantastskt slut. Trots 0-0.
Sedan "hemåt". Mot en taxistolpe. Därtvå andra. Finländare. Nå, det räcker inte med stolpen. Det kunde faktiskt behövas en taxi också.
Sedan Audin. En vit sportig sak. Låg. Och där sitter han ju. Messi med missen. Miss-Messi. Har lämnat omklädningsrummet lika snabbt som han gör riktningsändringar i sitt fantastiska spel. En liten bredvid, kanske sonen. Sen ser folket honom. Ropar. Springer. Han stannar för rött. 200 barcafans ut på gatan. Skriker hoppar. Fotograferar.
Stackars fan.
Tala om avgud. Kyrkslättsektionen tar plan B och slinker in på en öl. Sen enkelt taxi.
En mycket annorlunda och fantastisk idrottsupplevelse tar slut. Leendet räcker ända till hotellet. Nå, int tar det slut där heller, men that´s another story...
*
Oltiin sitten Barcassa yhteensä neljä yötä. Nähtävyyksiä. Krääsän katselua. Muutama ostos. Katuelämää. Viinibaareja. Niin, melkein kuin turisteja.
*
Noteerasin käsipallouilutuloksia. Miesten liigassa numerollisesti tasokasta meininkiä. Naisten liigassa ei. Tulos 44-9 ei varmaan ollut niiden mieleen jotka "nosti naiskäsipalloilun tasoa" silloin kevään "nostetaan kaikki joukkueet liigaan"-huumassa. No, kausi vielä nuori, ja haastattelujen perusteella nämä uudet joukkueet kehittyvät koko ajan, jokaisessa pelissä. Toivotaan niin.
*
En toki itse usko siihen. Mutta olenhan usein ollutkin väärässä.
*

Talvi tulee. Osta pipo.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Smått å gott

Sjundeå tog en enkel seger över BK i ligamatchen på lördag. På åttio- och (början på) nittiotalet var dessa matcher verkliga krig på säväl plan som läktare. Stämningen var fantastisk men är nuförtiden mera behärskad och ibland rent tråkig. 1993-94 gjorde SIF en kursändring till förmån för egna talanger och då var BK länge för överlägset. Nu är BK i samma läge och nu är Sjundeå för överlägset. En gång på 2000-talet möttes lagen i final och då var man nära den klassiska stämningen. Det var då det.
Det enda som var sig likt från de klassiska drabbningarna för tjugotalet år sedan var speakern. Legendariska Frey Karlsson skötte denna gång det mikrofonverbala enär den ordinarie plitade på sin bas i Degerbyrevyns premiär.
I lördagens drabbning kunde man vid ställningen 4-4 lätt sia i matchens utgång. BK:s fyra första mål kom på fina, men slumpartade distansskott medan Sjundeås alla fyra kom från närhåll. Redan där såg man vem som hade den handboll som orkade bryta sig igenom motståndaren försvar. Den handboll som vinner matcher. BK gick ännu till en 5-8 ställning, men sen satte man Grönberg på planen och så var det kört för polkagrisarna. De missade frilägen Sjundeå hade i början tog slut och 26 mål i andra halvlek berättar ju allt. BK får verkligen skämmas över att man i en ligamatch viker ner sig så totalt.
*
I den förra matchen, den mot West, var det problem med hallens resultattavlor. Nu fungerade dom klock(!)rent. Problemet med tiden är dock inte löst. I kafeterian sålde man såväl fastlagsbullar som runebergstårtor. Skitgoda var dom, men köp en almanacka för dricksen...
*
Tidningen Västra Nyland lyckades få ett totalt BK-perspektiv på matchen. Juhani "jag andas BK46" Jäntti vinklade allt ur sitt karisperspektiv vilket är ok om laget möter till exempel Borgå. Nu mötte man en lika västnyländsk klubb som faktiskt gjorde 44 mål och som definitivt var värd rubriken. Visst är det efter en sådan här drabbning mera okay att skriva t.ex. "Sjundeås fart för mycket för BK" än "BK-46 rasade ihop mot SIF"? Vai mitä, häh?
*
Och mera tidning. Hbl, som jag läst längre än sportchefen levat, visar total nonchalans mot den mest finlandssvenska sporten. Man hade faktiskt en omgång en femspaltare, men sedan dess har det varit dött. I dessa språkstridstider (?) skulle man verkligen kunna kräva att landets enda svenskspråkiga riksdagstidning skulle serva det svenskspråkiga idrottsutövandet. I alla andra sammanhang har vi inom handbollen ingen nytta av att vara så svenska som vi är, men i Hbl har vi  rätt att synas. Är någon på riktigt intresserad av att däcken kan avgöra en redan avgjord formulasäsong? Jag tycker att t.ex. Dickens bortaseger mot Cocks varit värd en rubrik. En stor en, till och med.
Också i England är de ju närmast chockade. "Cocks vs Dicken...?"
*
På lördag spelar Barcelona mot Sevilla i fotbollens La Liga. Menen paikalle. Kanske ingen söndagsblogg då mest beroende på att jag inte tror att trådarna räcker över hela Europa. Men jag kan ju försöka.
*
Och till slut lite listade faktum om tillvaron.
Veckans:
ROLIGASTE: Höstlovet.
BÄSTA: Johan Skogberg. Spelglädje. Överlägsen fart. Lugn. Fantastiskt varierade avslut. Utan att leka.
STÄLLNINGSTAGANDE: Denna blogg nästan bara på svenska. Timå Såini är presidentkandidat.
(L)JU(G)HOLT: "Jag hade ingen aning om att min sambo inte kan få sin hyra betald av svenska folket...!? Och Mona Sahlin fick gå efter fiffel med en Toblerone...
BRÖLLOPSRESA: Min fru och jag. På fredag...
IGEN: Möjligheten för er läsare att maila mig finns. Latent. Fortfarande...
*
Nukkuessa laihtuu.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

BK46-West 22-22 (11-11, 6-16) Num3rot

Kävin Karjaalla tutkimassa BK:n ja Westin välista liigaottelua. Vastakkain valmentajina veljekset Jan ja Mikael Källman. Ottelun molemmilla puoliajoilla tehtiin 22 maalia jotka jakautuivat tasaisesti ensimmäiset 30 minuuttia ja epätasaisesti toiset kolmekymmentä. Westin kymmenen maalin voitto ratkesi vanhemman veljeksen taktisella muutoksella kun kotijoukkeen edukseen esiintynyt O-P Korpimäki laitettiin erikoisvartiointiin ensimmäisen puoliajan lopussa. Sen jälkeen BK:n eväät ja jaksaminen loppui kuin seinään ja voittajasta ei ollut tasaisista taukonumeroista huolimatta mitään epäselvää. Westin pelaajista kaksoset Broman tekivät tarvittavan työn hyökkäyksessä jotta hallitseva mestari selvisi helpohkosti tehtävästään.
Ja sitten num3roihin:

              Läheltä   %           Kaukaa     %        Pilkulta    %        Tekniset
BK        11/16     69           5/17         31        1/1         100       20
West      16/21     76          9/20          45        2/3          67         9

Yhteenveto: West pääsee lähempää ratkaisuihin josta osuu helpommin. BK sählää liikaa. West heittää myös kauempaa enemmän koska ei sorru samaan määrään teknisiin virheisiin kuin BK. Kansainvälisesti ollaan todettu että joukkue joka ratkaisee vähän yli puolet läheltä (laidat, viiva, läpimurrot ja vastahyökkäykset) on vahvoilla. West ratkaisee läheltä 21 kertaa ja kaukaa 20 kertaa. Ja oli vahvoilla.

Joukkueilla oli yhteensä 54 hyökkäystä. Näin joukkueiden hyökkäykset päättyivät:
              Läheltä               Kaukaa                 Pilkulta                 Tekniset
BK           30%                   31%                     2%                        37%
West         40%                   38%                     5%                        17%

Jäikö jotain epäselväksi?


Iloisinta minun mielestäni oli kuitenkin se tosiasia ett huoleni BK:n tilanteesta (lue edelliset blogit) näyttää tällä haava liioitellullta. Sisu Areenalla on kannustava kotiyleisö (lauantaina 303), pelaajat taistelevat joka tilanteen loppuun ja Jan Källman on saanut hyvän peruspuolustuspelin rakennettua. Kun viron sälli vielä astuu perketille niin hyvä tulee.
*
Moni on kysynyt mahdollisuutta kommentoida minulle nämä tekstit. Minulle on aikoja sitten avattu osoite mutta teille se on vielä cyberavaruudessa. Että miten olisi kotisivun ylläpitäjä?
*
Jag kommer snart att berätta varför jag är orolig över handbollens framtid i Finland.
*
Förra veckan hade SIF:s damer vunnit mot Granis flickor. Nu vann SIF:s pojkar över ÅIFK:s karlar. Borta. För Sjundeå tycks inte åldern ha så stor betydelse.
*
Och till slut ett prov på splittrade tankar:
Man märker att man blir äldre när man funderar på vad man sätter i sig. Förr åt man korv i alla dess former utan att fundera. Nu, när man äter korv i alla dess former, funderar man på det...
*
Har ni märkt att fotbollslandslaget alltid spelar okay när matcherna saknar betydelse?
*
Det blir revy i Evitskog igen. Premiär 21 januari.
*
Går inte Kyrkslätt ihop med Sjundeå så blir det Esbo. Då flyttar jag. Västerut.
*
Tilanne paranee. Pojalla on auto.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Kieli -Tunga


Det var en förälder i Grankulla som i Höblä funderade varför förbundets medlemstidning nuförtiden är enspråkigt finsk. Fast den heter Käsis-Handis. Det var bra funderat. Det funderar jag också på.
Västis reagerde och gjorde sen en juttu om språket. Där intervjuades först Johan, han föräldern, sedan ordförande Jari, han lill-Arpånen.
Allt kunde ha varit frid och fröjd. Om han Jari inte skulle ha skjutit sig själv i foten så olyckligt: 
"Vi ser verkligen ingen språkpolitik här." Snälla Jari. I det skedet ni valt att skriva allt på finska så har ni (ju) gjort språkpolitik av medlemstidningen.
Dessutom är förbundets hemsida enspråkigt finsk så visst har ni gjort språkpolitik av förbundets verksamhet.
Två synsätt av detta kommer jag nu att försöka belysa. Jag är överens med båda synsätten.
Synsätt 1.
Jag tror ingen, eller högst några få, vill ha alla juttur översatta till båda språken. Det tar verkligen för mycket utrymme och blir i tryckskedet onödigt dyrt. Men jag tror att landets tvåspråkiga handboll skall ha juttun dels på finska och dels på svenska. Så tänktes det i början. Så verkställdes det ännu åtminstone när undertecknad deltog med alster i blaskan. Det kräver inga mera resurser, det finns gott om skribenter i Käsis-Finland. Det är enbart artigt. Och trevligt. Och lite så där modernt "mångkulturellt".
Synsätt 2. Det finns i världen två rörelser som inte ser till varken språk, religion, politik, ras eller sexualitet (det sista kan kanske diskuteras...?).
Dessa rörelser är musiken och idrotten. Bägge dessa är brobyggare i vår allt mer intoleranta värld. Bägge dessa borde alla år tilldelas fredspriset. I detta synsätt är den i Grankulla startade diskussionen väldigt vrång och fånig. Man kunde bara önska att vi hade en förbundsledning som ens ibland ger prov på lite bredd i tanken. Nu gick man i fällan så det small.
*
Ja sitten iloisempiin aiheisiin. Kirjoitin viime sunnuntaina että Turusta kuuluu kummia. Ajattelin silloin että ÅIFK tosiaan kuuluu vahvimpiin joukkueisiin tällä kaudella. Ja voihan ne vielä kuuluakin, mutta 36-17 Westiä vastaan ei tue sitä ajatusta. Tai sitten West on vaan niin hemmetin vahva. Tai sitten se ÅIFK:n, vielä lehteriosastolla istuva superturboserbialainen on tosi hyvä. Oli miten oli, Turusta kuuluu näköjään jatkuvasti kummia...
*
Atlaksen matalalento jatkui kuin Kotikylän Kundit hävisi kotonaan 20-35. Dickenille. Kuka on Jaakko Horelli? (Sori Jaska, ja tsemppiä, oikeesti!)
*
Mitatkaa maalit Porvoossa. Jatkuvasti kotijoukkue tekee yli kolkyt maalia, ja useimmiten kuitenkin häviää. Nyt HIFKille, joka syksyiseen tapaan on aloittanut kauden ihan ok.
*
Cocksin 3:3-puolustus yllättää vielä. Toivottavasti joku toinenkin versio löytyy takataskusta. Toiselle kierrokselle vastustajat ovat treenanneet ylimenopelejä, ja tyhjiä ristiinajoja joka rikkonee Riihimäkeläisten diifenssin. Jopa rumasti.
*
Listaan:
Tällä kertaa listaan seuraavat asiat menneestä viikosta:
Viikon:
HAUSKIN: Paavo Väyrynen. Toistamiseen. Sanoi radiossa että ei vielä ole päättänyt jos hän kuuden vuoden päästä yrittää toiselle kuusvuotisjaksolle maamme presidenttinä...
YLLÄTYS: Hbl oli kirjoittanut koko sivun käsipalloa. Haastatteluja ja kuva. Missä mennään?
EPÄREILUIN OTTELU: SIF:n naiset voitti GrIFK:n tytöt. Ainakin näin sanottiin ottelun jälkeen. Miksi pelaavat samaa sarjaa?
EHDOTUS: Kun ollaan kerran päätetty että naisten liigassa pelaa kaksi ryhmää, toinen vähän parempi ja toinen vähän huonompi, niin voitaisiin varmasti  maalintekokilpailun ohessa myös suunnitella indexijärjestelmään perustuva kilpailuosio joka ottaisi huomioon joukkueiden keski-iät. Näin nuori joukkue joka häviää vanhemmalle joukkueelle saisi vaikka kolmen maalin tappiosta kaksi pistettä taulukkoon. Ja kuuden maalin tappiosta vaikka pinnan. Näin ei kenellekään jäisi paha meili...?
*
Syksyllä lehdet ovat kauniimpia.

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Kekki vs. Källman, osa I

Siuntion kauden kotiavaus toi heti hallitsevan mestarin vieraaksi. Samalla maan kaksi kovinta koutsia ottivat mittaa toisistaan. Westin valmentaja Micke Källman toi Siuntioon peli-iloisen miehistön. Kekki puolestaan päästi irti pirteästi kauden aloittanut joukkueensa. Molemmat koutsit tiesivät että mestaruuksia ei jaeta syyskuussa ja yrittivätkin näyttää viileiltä.
Ottelun edetessä miesten pieni tyyliero kuitenkin tuli selväksi. Siinä missä Kekki pitkät tovit seisoo hiljaa Källman reagoi jokaiseen tilanteeseen aktiivisesti. Molemmat kuitenkin osallistuivat myös kommentoimaan päivän erotuomareita. Ja syystä. Hetken aikaa parivaljakko Leandersson ja Kaulio oli päästää ottelun otteestaan. Hirveä ulosajosuma sekoitti molempien joukkueiden peliä ja aina ei tuomiot osuneet kohdalleen. Ottelun voittaja - Källmanin West - oli kuitenkin myös parempi, joten siinä mielssä erotuomarikaksikko ei ratkaissut peliä. Ja puolustukeksi voisi myös heittää se tosiasia että joukkueiden henkilökemiat eivät ole aivan optimaaliset. Monien kausien huippujännittävät pudotuspelit ja niiden tuomat kolhut ovat syöneet parhaat eväät ikuisesta ystävyydestä.
Itse ottelussa tuli selväksi että henkilökohtainen tatsi on hyvin syyskuinen. Helpot virheet seurasivat toisiaan ja peli aaltoili sinne sun tänne. Tuli myös selväksi että he jotka ovat veikanneet näitä joukkueita kevään finaaleihin eivät välttämättä ole väärässä. Kun Siuntio saa vahvistukset kuntoon niin keskipuolustus saa tarvittavat sentit ja kilot taistellakseen muun muassa Hertolaa ja Raerinnettä (käytti muuten esimerkillisesti tilanteensa ja on Miken valmennuksessa kehittynyt hienosti) vastaan.
Kuten ennen olen sanonot tästä kaudesta tulee kuitenkin huippujännittävä. Turusta kuuluu kummia, Vantaalla ollan vielä loukkaantuneita, Riihimäkeläiset voittavat vaan kansainvälisiä pelejä mutta parantanee otteitaan. Ja ties mitä yllätyksiä vielä tiedossa.
*
Nico Rönnberg, joka ei saanut kolme tähteä oli kentän paras pelaaja. 10 maalia heittoprosentilla noin 70 ja ainakin viisi maaliin johtanutta syöttöä. Livenä kuittailut, oma virheprosentti jonkin kokoinen...
*
Siuntion hallissa on tulostauluongelma. Seinällä komeille peräti kolme taulua joista ykskään ei lauantaina toiminut odotetusti. Pitäiskö käsipalloliiton mittausosasto tulla paikalle tsekkaamaan saako taulut liiga-arvoisesti sähköä. Voiko sähköä edes viedä niin korkealle? Allekirjoittaneelle taulut kuitenkin kertoivat kaiken oleellisen ottelusta. Eka taulu, joka ei lainkaan herännyt näytti Siuntion hökkäyksen oikeata laitaa. Samalla seinällä, välillä elonmerkkejä antanut tulostauluveli näytti kotijoukkueen maalivahtipeliä. Ja kolmas, vastapäätä oleva taulu toimi melkein kunnolla. Niin, koska ottelu oli melkein hyvä.
*
Sen till listan:
Veckans lista är samlad ur ett medelålders och ostädat hjärnkontor.
Veckans:
FÖRBUNDET FÖRVÅNAR ALDRIG: SIF vann på våren brons såväl bland herrar och damer. Nu har bägge lagen spelat två matcher och bägge har mött fjolårsfinalisterna. I september...? 
ROLIGASTE: Paavo Väyrynen
FUNGERAR INTE ÄNNU HELLER: Förbudslagen som inte fungerade på 30-talet och inte fungerar nu.
INTE NU IGEN: Mikael Granlunds huvudskada.
LOKALBLAD: Hufvudstadsbladet som ger ut handbollsnyheter sporadiskt, men alltid om West.
FOTBOLLSBILAGA: Samma tidning, sportsidorna.
*
Denna blogg har i skrivande stund lästs av 963 människor  i tio länder. Tack för er tid. Var snälla mot varandra!
*
Tilanne paranee. Pojalla on ajokortti.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Osa kax - Del två

Kiitos tästä viikosta!
Mennä viikolla kausi käynnistyi eri paikkakunnilla. Pelattiin cup-otteluja ja saatiin sarjat käynnistettyä. Seurasin BK:n ja SIF:n koitosta cupissa ja roudasin itteni myös lauantaina Riksuun (liigaa, Cocks-SIF). Molemmissa otteluissa hyökkäyspeli oli parempi kuin diifenssi. Joukkueiden veskarit eivät yltäneet huippusuorituksiin, osittain myös puolustusten ryntäilyjen takia. Ainoa poikkeus oli puoli tuntia hyvin torjunnut Siuntion kakkosveskari Rony Levén joka omalla osuudellaan sai lauantaiottelun käännettyä. Hyvien torjuntojen lisäksi kaveri avasi muutaman nopean, paremmin kuin viime vuonna.
Paljon maaleja siis. Suorastaan nautittavaa oli seurata viimeistelytaitoja laidoista ja nopeissa. Vauhtia. Vaihtelua. Kimmoisuutta. Variaatioita. Tahtoa. Näistä vastasi lähinnä BK:n Robin Karlsson ja huippukuntoaan vielä hakeva Cocksin Teemu Tamminen. El Classicossa Karjaalla näin kuitenkin mielestäni kaikkien aikojen parasta kontrapeliä. Meidän kentillä. Siuntion kaksikko Johan Skogberg - Miro Koljonen  olivat täysin pitelemättömiä, ja yleisö sai nauttia pelilosta, vauhdista ja hienoista byyreistä. Maajoukkuekin saatta näistä kahdesta löytää ne viimeistelijät jota pitkään ollaan kaivattu. Ja nimen omaan niin että ovat samanaikaisesti kentällä.
Muutamia muita huomioita:
*
Kovin meteli halleissa on lämmittelyssä ja puoliajalla. Väärin säädetyt kaijutinsysteemit ja rockpauhanta tuottavat tekofiiliksen. Heti kun ottelu käynnistyy hiljaisuus iskee. Vois olla päinvastoinkin.
*
Ala-arvoiset huudot kyllä kuuluu...
*
Nuoret erotumarit, joilla itsellä on pelaajatausta, vois vaikka kasvattaa partaa. Ehkä epävarmuus silloin ei heti näkyisi. Käsiksessä on paitsiosääntö. Riksulla nähtiin ainakin yx paitsiomaali, ellei toinenkin... Ja kovin paljon linjattomuutta, "korvataan edellinen moka toisella mokalla", ja niin edelleen.
*
Nico Rönnbergin eka viikko Siuntiossa oli mahtava. Poika vastasi ennakko-odotuksiin täystyrmäyksellä. Karjaalla suunnilleen kaxtoista maalia. Ja hymyä. Riksulla Koljosen kanssa ratkaisi ottelun kun kotijoukkueen hurmio tapettin loppuminuuteilla. Vuoden tulokas. (Ennenkin ollaan valittu pelaajia tähän vaikka kausia on enemmän kuin yksi...)
*
Viime viikolla osoitin huoleni BK:n tilanteesta. Mutta. Hyökkäyspeli toimii ja joukkue tekee 70 maalia kahdessa ottelussa. Kuitenkin takamiesrivistö on mielestäni  liian kapea koko kauden jaksamista ajatellen. Mutta mitä vielä? BK on hankkinut 25 vuotiaan voimapaketin. Virosta. Champion Leauge-taustaa. Huoleni laantuu. Hyvä että BK (vihdoin) tekee tämän linjakehityksen...
*
Tästä kaudesta voi oikeasti tulla kaikkien aikojen...
*
Och till sist lite diverse plock ur tankelagret.
När flyget med Lokomotiv störtade så tragiskt drabbades en hel idrottsvärld av sorg. Med orsak. Sverige miste sin mycket omtyckte livskonstnär, målvakten Stefan Liv. Sättet han hyllades på i förra söndagens sportnyheter var gripande. Såväl SVT som TV4 visade stor känsla i sin värdighet att ta farväl av en av sina idrottshjältar. Just då var livet betydligt större än idrotten. Medkänsla även härifrån.
*
I tiderna röstade jag nej till EU. Vi förlorade. Nå, eftersom vi nu är med skall vi givetvis leken tåla. Urpilainen % co håller på att skämma ut /har ren skämt ut oss. Den dag vi är i samma situation har vi inte mycket medkänsla att vänta. Klart att vi skall hjälpa grekerna.
*
Har ni tänkt på att man alltid klagar på dagens ungdom. Jag gissade det. Har ni då också tänkt på att det är gårdagens ungdom som är ansvariga för hur det ser ut just idag. Just nu är det ju alltså vi...
*
Stänger bloggen för denna gång. Ha en bra vecka, var snälla mot varandra och gör nåt nyttigt... snart e de freda igen...

Sohva on paras mööpeli.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Tjena gänget!

Här är de första trevande stegen på denna nya bloggvandring. Var hälsade, gott folk. Vill genast passa på att tacka Sjundeå IF för förtroendet och ser fram emot en helt ny utmaning och en för mej helt annorlunda handbollssäsong. Inget lag, inga försäsongsturneringar, ingen press. Skitskönt, måste jag säga. Efter sex år med Sjundeås herrar, två år med Dicken, fyra år med Borgå Akilles och tre(onödiga?) år med KyIF så ser jag fram emot att njuta handboll i 7ndå, Karis, Krankkula. Nån gång kanske Britas, Myrtsi och Idrottshuset. Landslagets verksamhet blir ju också intressant att följa. Få se om man igen placerar matcherna i Vanda. Där har vi ju t.o.m. vunnit en gång. Mot England…

 Handbollssäsongen står för dörren och många förväntansfulla spelare och tränare intygar i dag att sommarträningen har varit stenhård, att laget sammansvetsats och att fjolårets misslyckande inte kommer att upprepas i år. På förbundets presskonferens bjuds det i vanlig ordning på en hel rad med mer eller mindre kvalificerat skitprat och båda journalisterna skriver…

Idrotten i Finland står i ett brytningsskede. Vi som alltid varit duktiga i de individuella sporterna har på det området tappat nästan allt. Vi har nån skidlöpare men var är spjutkastarna, löparna, rallyförarna, övriga motorgrenar,  brottarna, backhopparna, simmarna. Vår fri-idrott är ett skämt och våra idrottsledare och våra ekonomiska resurser stannade på 80-talet. Idrottspsykologer skulle, om de användes, ha ett stort jobb att öppna vår låsta mentalitet. En mentalitet där ingen mera är bäst när det gäller, ingen överträffar sig och ingen vinner nåt stort. Glada idrottsnyheter är en bristvara. Men…

… det här betyder ju att vi lagidrottare nu har ett gyllene läge att slå fram oss bland gräsrötterna. I Sverige, Norge och Danmark, i Tyskland, England och Frankrike, I Spanien, Italien och Portugal är lagidrottskulturen näst intill religiös. Fansen, media, sponsorer lever för sitt lag, man vildfestar segrar och man gräver kollektiva gravar vid förlust. Det är stort. I Finland är detta inte så djupt rotat, hockeyn har kanske kommit längst. Men man skall ju komma ihåg att det finns flera licensierade handbollsspelare i Tyskland än det finns hockeyspelare i världen…

Nu är tiden för handbollsförbundet att vakna. Vi följer med glädje korgbollen som med en vinst i dag når kvartsfinal i Litauen. Volleybollen spelar slutspel, ishockeyn tog guld i våras och HJK knackade miljonbygget Schalke i pannbenet. Nu måste vi hoppa på tåget och få hjälp av dessa grenar. Henrik Dettman och alla andra duktiga tränare har med en mångårig satsning på juniorer nått riktigt långt i denna globala sport. Jag tycker kanske att vi nog är på rätt väg, för vi har ju även fungerande landslagsverksamhet för både pojkar och flickor. Men jag talar om att förbundet måste kräva mera av föreningarna. Och hjälpa mera. Våra klubbar måste utvecklas genom att anställa kanslipersonal, utveckla ett tränarlicenssystem, att på en övergångsperiod se till att majoriteten av elitspelarna är minst halvproffs. Förbundet skall dessutom se till att hjälpa med marknadsföring, att skapa idoler, att aktivera medier. Det att FST inte mera sänder handboll är definitivt ett steg i fel riktning. Eller har Puigi Puikkonen nånting i bakfickan? Ett så här gyllene läge kan vi inte missa. Tiden är mogen att göra handbollen till något större och finare även här i Finland. Jag tänker inte i sammanhanget säga nåt negativt om de två lagsporter som far i väg med de stora talangerna från de olympiska lagidrotterna. Och med halltiderna. Jag tänker inte heller säga vilka två grenar jag menar. Men de två grenarna är lagidrottens cancersvulster och de hindrar utvecklingen. Det att idrottare väljer dessa grenar är de låga kraven på idrottslighet och en lätt väg mot stjärnorna. Bägge har dessutom en närmast barnslig internationell bredd. Jag väljer hellre att betona vikten av samarbete över förbundsgränserna. Vi skall alla glädjas över korisen, volleybollen och också ishockeyn. Samla all kunskap som finns i landet och gå tillsammans mot att utveckla lagidrottskulturen.

Ja tämän ensimmäisen Kulman viimeinen osio tuleekin sitten suomeksi. Tulen käyttämään molempia kotimaisia kieliä summittaisesti ja suunnittelematta.  Sarjat käynnistyy pian ja se on varma merkki siitä että kesä-11 lopullisesti on ohi. Odotan innolla pimeyttä, märkiä teitä, kynttilänvaloa, jopa joulua. Kun valo palaa maaliskuussa ratkaistaan tämän kauden mitalistit. Toivottavasti kiihkeissä merkeissä.  Kontaktia, tekniikkaa, tahtoa, tunnetta… Keskiviikkona ensimmäinen El Classicco. Karjaalla klo 19. BK vastaan Siuntio, Suomen Cup. Menen paikalle. Huomautan heti että BK:n kuulumiset huolestuttaa. Kun aikanaan päätettiin että Mikael Källman ei enää valmenna Karjaalla alamäki alkoi. Mikä suunnaton virhe antaa kaverin mennä. Kaikki tiedämme kuka on hallitseva mestari. Kaikki tiedämme minne suuri osa pelajista on siirtynyt Karjaalta. Joku on ehkä jopa vahingoniloinenkin kun BK ei enää ole niin vahvoilla. BK-46 on kuitenkin lajimme suurimpia kulmakiviä, josta pitää huolehtia. Aiheesta lisää myöhemmin.

Ja kouluruoka on hyvä.