Kausi on päättynyt. Siuntiossa ollaan nautittu auringosta, käsipallosta, musiikista. Legendaarista. Juniorina olin mukana viidessä turnauksessa, 1976-80.
Viisi finaalia ja kolme kultaa.
Se, että myöhemmin tuli mahdollisuus palata viheriölle (jo liiankin) vanhana oli aikoinaan hyvä päätös. Vaikka nopeus, kimmoisuus, kunto ja voima olivat parhaat hetkensä nähnytkin niin sai kuitenkin uudelleen kokea sen saman fiiliksen mitä junnuvuodet toi. Minä monen muun kanssa. Tänä vuonna jäi pelit pelaamatta muiden kevättoimien takia, mutta ehkä ensi vuonna...
*
Yhteenveto kauden kirjoituksista on vaikea tehdä lyhyesti. Kuitenkin teen tässä pienen yrityksen. Aloitetaan siitä että tämä blogi on lajissamme ensikertalainen. Kiitän Sjundeå IF:ää tästä mahdollisuudesta, kun tämä vuosi muuten käsipallollisesti omalta osaltani oli passiivinen.
Ja vaikka olen näillä sivuilla saanutkin tilaa niin kaikki blogissa esitetyt mielipiteet ovat minun henkilökohtaisia.
Seurasin mahdollisimman paljon otteluja muiden harrastusten ohessa. Olen kauden aikana saanut ainoastaan positiivista palautetta niiltä jotka ovat minulle suoraan puhuneet. Negatiivista palautetta on myös tullut johtuen huolestani lajimme tilasta, ja joka on ollut tämän blogin punainen lanka. Muutamat ovat ottaneet kritiikin henkilökohtaisesti ja muutamilla on valtava herne nenässään. Tämä tyyppinen palaute on lukuunottamatta yhtä tapausta tullut huhuna tai anonyyminä.
Nyt kirjoitan vielä kerran kantani ja teen sen erityisen hitaasti jotta ehditte lukea mahdollisimman tarkkaan:
Hyvä urheiluliitto on sellainen jonka toiminta koko ajan näkee aktiivisen urheilukentän tärkeämpänä.
Huono liitto on sellainen jonka toiminta keskittyy parantamaan liittoa sisäisesti, urheilu ja urheilijat ovat tämäntyyppisessä liitossa aina toisella sijalla. Paitsi kun on lisenssimaksun aika.
Minun mielestäni meidän käsipalloliitto kuuluu, jo perinteisesti, tähän toiseen ryhmään. Miten muuten on mahdollista että:
1. Miesten maajoukkue jolle tarjottiin kotiesikarsintajärjestelyt eivät sitä käyttäneet. Jep. Liian kallista.
Vai? Onko muuta tietoa tästä tapauksesta? Itse en ole sellaista nähnyt. Ai niin, tiedottaminenkin on puutteellista. Niin kauan kuin meillä on maailmallakin kunnioitusta herättävä päävalmentaja kannattaisi varmaan antaa joukkuelle mahdollisuuden. Vaikka vähän maksaisikin...
2. Erotuomarirekrytointi ei ole kehittynyt vastaamaan lajimme tarpeita.
3. Valmennuslisenssijärjestelmä on vielä tekemättä.
4. Liitossa ei vieläkään ole provikalla toimiva yhteistyökumppanimetsästäjä.
5. Ja ne muut, jo aiemmin esittämät (epä)kohdat?
Minulle on aivan saman tekevää kuka liitossa istuu ja kuka tekee päätökset. Ei tämä ole henkilökohtaista. Tämä on iso huoli, ja tiedän että en ole yksin näissä mielipiteissä.
Käsipallo on maailman hienoin urheilulaji ja sitä pitää vaalia.
Epätietoisesti epäpätevät hidastavat kehitystä. (joo, en nytkään tarkoita ketään erityistä)
*
Vuoden valinnat on tehty. Onnea kaikille voittajille! Virheellisesti ollaan jopa väitetty että blogi oli mukana valitsemassa muun muassa All Stars- kentälliset. Kyllä minunkin mielestä O9:lle, vaikka Patte Grönberg hyvän kauden pelasikin, olisi voitu laittaa Kristo Järven. Kun vielä lisää että hän pääsi huippukuntoon vakavan vammansa jälkeen ja edesauttoi joukkueensa hopealle niin... Niin. Mutta näinhän se aina on. Onhan minutkin valittu, jopa kahdesti, vuoden valmentajaksi... huumoria varmaan sekin.
*
Minun All star - joukkue on erilainen:
Paras veskari: Petter Forsström
Paras laita: Johan Skogberg
Paras viiva: Jaan Kauge
Paras takamies: Benny Broman/Kristo Järve
Toiseksi paras valmentaja: Jaakko Horelli
Paras huoltaja: Kauko "Mambo" Kelkka. Paras ikinä.
Paras ottelu: Ruotsi-joku vanhan Jugoslavian maista olympiakarsinnoissa.
Paras erotuomari: Onko niitä?
Parhaat viemärirotat: Aina henkilökohtaisuuksin menevät, usein Atlaksen kotisivuilla, aina samat yhdyssanaongelmalliset anonyymiset yksilöt.
Paras hyvää huomenta: KyIF, joka kolme edellistä kautta haluttiin liiton puolesta nostaa miesten liigaan ja viime kaudella jopa urheilullisesti niin tekikin, tippui nyt kakkoseen mutta pelastui liiton sääntömuutoksesta, ilmaisi viikolla että he tähtäävät tulevaisuuteen jossa heillä on liigajoukkue myös miehissä. Haloo! Teillähän oli jo sellainen joukkue, äskettäin. Mutta, lycka till!
*
Ennen tätä tekstiä sivun klikkauksia oli yhteensä 14.469.
Eurooppa, Amerikat, Aasia.
303 Ruotsissa, 192 USAssa, 105 Norjassa.
En minä tiedä onko se vähän vai paljon. Voin vain kiittää osoitetusta mielenkiinnosta.
*
Jag vill tacka all er som tagit del av dessa texter. Nästan 15.000 tillfredsställer åtminstone mig.
*
Blogi vaikenee. Have a great summer!!!!!
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
sunnuntai 13. toukokuuta 2012
Nagellack - Kynsilakka
Åttatusen på damfinal. Tolvtusen på herrfinal. Sveriges handbollselit har gjort upp om guldet för denna säsong. Eller som man säger i Sverige: "Handboll är ett spel som spelas från september till maj och sen är Sävehof mästare". Såväl damer mot Lugi och herrar mot kometlaget Kristianstad utklassade sitt finalmotstånd och hela säsongens höjdpunkt blev ett dramaturgiskt fiasko.
Lite plock från den fina inramningen:
Sjutusen (7000!) orangeklädda kristianstadsbor hade rest ner till den nya, fina Malmöarenan för att heja fram de sina. Det orange-färgade nagellacket tog slut i staden så de sena fick åka till grannbyn för att få naglarna i finalskick. Kultur?
Damfinalen stod 9-8 till Sävehof vid spelade trettio. Lugidamerna förliste totalt efter paus, men kunde i slutet lite snygga upp siffrorna. 27-18.
Herrfinalen förväntades bli en jämn uppgörelse men tji fick man också här. Vid spelade 24.23 ledde Sävehof med 12-4.
4 mål.
Nästan ofattbart.
Här avslöjades också det faktum att chefstränare Ola Lindgren inte hunnit (inte har förmåga?) få anfallsspelet i skick. Endast den danska jätten Möller-Madsen (208 lång, 112 tung) spelade på sin nivå och sköt över hälften av lagets mål.
29-21.
Tre saker är värda att kommentera.
1. Bäst på plan var Sävehof-centern Fritzon. Kort och tjock. Men bäst. Hans sista match fick ett värdigt slut.
2. Domarna var usla och lät de ofta mindre Sävehofspelarna riva, rycka, kasta de större motståndarna hur som helst. Ola Lindgren höll på att gå i spinn, och jag är helt överens. Inte är domarna alltid så mycket bättre än våra här i Finland. Vet inte om det tröstar, men faktum kvarstår. Linjelösheten ledde till orättvisa, vilket är katastrofalt i ett handbollssland som Sverige.
Dock bör sägas att Sävehof på alla delområden var bättre, speciellt avgörande var det helt orörliga anfallsspelet som K:stad visade upp.
3. Höjdpunkten kom efter match. Sävehofs vänsternia Emil Berggren intervjuades efteråt. Han är en spelare som till sitt sätt påminner om en lite småslö gigolo. Han är duktig och drar nu till Danmark. Man var säker på att han skulle säga något ganska överlägset men så klämmer han ur sig följande: "Mitt guld är inte så viktigt. Jag har haft glädjen att få spela med Fritzon och spela mot Larsson (K:stads målvakt som också han avslutade sin fina karriär denna kväll). Det är få förunnat att ha fått göra det. Det är deras kväll."
Den kommentaren räddade också min handbollskväll.
Ödmjukt.
Respektfullt.
Snyggt.
*
Västra Nyland hade i lördagens nummer exakt en juttu på sportsidan. En juttu. Nå, den berättade att Peter Kihlstedt fortsätter som tränare för BK:s damer. Det var åtminstone rätt gren.
Ingen tidning söndag.
Ingen tidning måndag.
På tisdag igen...
Vad betalar man för? (Denna kritik är givetvis inte riktad mot t.ex. Tomas Sundström utan mot tidningens linjedragning.)
Så där jättelänge till ids man nog inte prenumerera på Värsta Nyland.
Synd, för handbollsbevakningen har alltid varit tacknämlig, även om man mot slutet av säsongen slutade skriva om kvalet till division ett. Eller om förbundets mycket konstiga ändring i seriesystemet, mitt under brinnande säsong.
*
På tal om Karis. I den staden kan man verkligen konsten att peppa självförtroendet. I fjol berättade nån från William Team att man spelade den bästa handbollen i division ett. Nå, KyIF vann ju WT i slutsspelet. Men kanske då med sämre handboll... vem vet?
I gårdagens juttu sades att man måste komma ihåg att BK-damerna var det lag som bjöd blivande mästarna HIFK på det bästa motsåndet (förlust med två, respektive tre mål) i slutspelet. Sjundeå vann faktiskt en match mot HIFK, likaså GrIFK. Men kanske då med sämre motstånd... hur nu det sen är möjligt?
*
Grattis till guldet Sjundeås A-pojkar! Snyggt jobbat!
*
Ensi viikolla kausi pakettiin Siuntion viheriöllä. Blogi palaa vielä sen jälkeen, yhteenvetoineen.
*
Nytt ord. I kamp mot t.ex. mobbning. Själförsvar.
Lite plock från den fina inramningen:
Sjutusen (7000!) orangeklädda kristianstadsbor hade rest ner till den nya, fina Malmöarenan för att heja fram de sina. Det orange-färgade nagellacket tog slut i staden så de sena fick åka till grannbyn för att få naglarna i finalskick. Kultur?
Damfinalen stod 9-8 till Sävehof vid spelade trettio. Lugidamerna förliste totalt efter paus, men kunde i slutet lite snygga upp siffrorna. 27-18.
Herrfinalen förväntades bli en jämn uppgörelse men tji fick man också här. Vid spelade 24.23 ledde Sävehof med 12-4.
4 mål.
Nästan ofattbart.
Här avslöjades också det faktum att chefstränare Ola Lindgren inte hunnit (inte har förmåga?) få anfallsspelet i skick. Endast den danska jätten Möller-Madsen (208 lång, 112 tung) spelade på sin nivå och sköt över hälften av lagets mål.
29-21.
Tre saker är värda att kommentera.
1. Bäst på plan var Sävehof-centern Fritzon. Kort och tjock. Men bäst. Hans sista match fick ett värdigt slut.
2. Domarna var usla och lät de ofta mindre Sävehofspelarna riva, rycka, kasta de större motståndarna hur som helst. Ola Lindgren höll på att gå i spinn, och jag är helt överens. Inte är domarna alltid så mycket bättre än våra här i Finland. Vet inte om det tröstar, men faktum kvarstår. Linjelösheten ledde till orättvisa, vilket är katastrofalt i ett handbollssland som Sverige.
Dock bör sägas att Sävehof på alla delområden var bättre, speciellt avgörande var det helt orörliga anfallsspelet som K:stad visade upp.
3. Höjdpunkten kom efter match. Sävehofs vänsternia Emil Berggren intervjuades efteråt. Han är en spelare som till sitt sätt påminner om en lite småslö gigolo. Han är duktig och drar nu till Danmark. Man var säker på att han skulle säga något ganska överlägset men så klämmer han ur sig följande: "Mitt guld är inte så viktigt. Jag har haft glädjen att få spela med Fritzon och spela mot Larsson (K:stads målvakt som också han avslutade sin fina karriär denna kväll). Det är få förunnat att ha fått göra det. Det är deras kväll."
Den kommentaren räddade också min handbollskväll.
Ödmjukt.
Respektfullt.
Snyggt.
*
Västra Nyland hade i lördagens nummer exakt en juttu på sportsidan. En juttu. Nå, den berättade att Peter Kihlstedt fortsätter som tränare för BK:s damer. Det var åtminstone rätt gren.
Ingen tidning söndag.
Ingen tidning måndag.
På tisdag igen...
Vad betalar man för? (Denna kritik är givetvis inte riktad mot t.ex. Tomas Sundström utan mot tidningens linjedragning.)
Så där jättelänge till ids man nog inte prenumerera på Värsta Nyland.
Synd, för handbollsbevakningen har alltid varit tacknämlig, även om man mot slutet av säsongen slutade skriva om kvalet till division ett. Eller om förbundets mycket konstiga ändring i seriesystemet, mitt under brinnande säsong.
*
På tal om Karis. I den staden kan man verkligen konsten att peppa självförtroendet. I fjol berättade nån från William Team att man spelade den bästa handbollen i division ett. Nå, KyIF vann ju WT i slutsspelet. Men kanske då med sämre handboll... vem vet?
I gårdagens juttu sades att man måste komma ihåg att BK-damerna var det lag som bjöd blivande mästarna HIFK på det bästa motsåndet (förlust med två, respektive tre mål) i slutspelet. Sjundeå vann faktiskt en match mot HIFK, likaså GrIFK. Men kanske då med sämre motstånd... hur nu det sen är möjligt?
*
Grattis till guldet Sjundeås A-pojkar! Snyggt jobbat!
*
Ensi viikolla kausi pakettiin Siuntion viheriöllä. Blogi palaa vielä sen jälkeen, yhteenvetoineen.
*
Nytt ord. I kamp mot t.ex. mobbning. Själförsvar.
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
Rautalanka - Ståltråd
Viime viikon kirjoitus herätti jälleen hilpeitä reaktioita. Eri tasot ja tahot reagoivat tekstiini, toki myös eri tasoisesti. Kiitän asiallisesta palautteesta jota tuli ilahduttavasti.
Minua on syytetty siitä että kritiikkini kohdistuu johonkin erityiseen henkilöön. Ja nämä aina yhtä anonyymit kommentit puolustavat kauttaaltaan liiton toimistohenkilökuntaa ja liiton hallitusta. Totta kai se kohdistuu aina johonkin. Jos kritisoin käsipalloa en tietenkään hauku esimerkiksi Inkoon kunnanhallitusta. Tai Tampereen liikennevalvontaa.
Joten.
*
Olen kritisoinut kuusi pääkohtaa käsipallossamme. Kaikkiin näihin olen myös asettanut parannus- tai muutosehdotuksia. (Täten poikkean myös tässä asiassa valtavasti Perussuomalaisesta politiikasta, jota tunnetaan siitä että kritisoidaan kaikkea, muttei anneta vaihtoehtoja. Että se vertaus ei mennyt aivan kohdalleen. Sitä paitsi olen melko tolerantti, suvaitsevainen. Piirre ja ominaisuus joka ei sekään vastaa persujen yleisasennetta.)
Nämä kuusi asiaa ovat:
1. Juniorikäsipallo. Edelleen kuulee omasta mielestään viisaita visionäärejä jotka ovat mielestään keksineet jotain uutta. Satsataan junnuihin. Ei millään pahalla, mutta tämän olen kuullut jo vuodesta 1975 kun itse aloitin käsipallon. Kritisoin toiminnan sisältöä ja tiedon puutetta koskien mitä lapsi- ja juniorikäsipallossa tehdään. Kasvun eri vaiheet pitäisi ohjata toiminnan sisältöä, mutta siihen vaaditaan koulutusta.
2. Seurajohtajien lajituntemusta, ja näkyvyysasiat.
3. Sarjajärjestelmät ja niiden muutokset kesken kauden. Numerot ja esimerkit ovat/olivat silkkaa matematiikkaa.
4. Valmennuskoulutus ja lisenssijärjestelmän puuttuminen.
5. Erotuomareiden rekrytointiohjelma. Tai sen tehottomuus.
6. Miesten maajoukkueen säästöbudjetti.
Parannus- tai muutosehdotukset löytyvät aijemmista blogeista. Sinne vaan lukemaan.
Näin.
*
Moni pointti kritiikissäni kohdistuu ymmärrettävästi käsipalloliittoon. Korviini on myös tullut tieto että ollaan sovittu - ainakin epävirallisesti - että blogikirjoituksiin ei reagoida. Hiljaisuudella pärjää toki tovin. Kypsästi, aikuisesti.
Ja ylimielisesti.
Ja hei, tämähän on täysin epävirallinen ilmaisupaikka, mitä nyt sitä kommentoimaan. Kuitenkin tulee mieleen vanha Neuvostoliitto. Liitto sekin.
Sielläkin vaijettiin kunnes rangaistiin.
On kuitenkin kaksi tapaa herättää nukkuvaa karhua. Toinen on se että joku seura/jotkut seurat, jossa on samantyyppiset mielipiteet käyttävät virallista tietä ja avaavat keskustelun kevät- tai syysliittokokoustasolla. Hyvä tie.
Toinen on se että käytän hyvät mediakontaktini.
Rankempi tie.
*
Olen täysin varma siitä että jos me haluamme kehittyä kansainvälisessä kilpailussa ja kansallisessa kilpailussa muiden lajien seassa emme voi välttyä rajustakin keskustelusta. Jos liitto nyt piiloutuu P90- ja P94- joukkueiden mahtavan karsintamenestyksen taakse niin liitto pettää itseään. Ja näin ollen myös kenttää.
*
Kalervo Kummola on moukka. Ensin hän hinnoittaa kotikisat mahdottomiksi tavalliselle kansalle. Sitten hän lätkän MM-kisojen avajaispuheessaan puhui ensin suomea (hyvä), sitten englantia (ei niin hyvä) ja vasta sitten ruotsia. Ei siinä mitään, mutta kun hän puhui ruotsia hän kohdisti puheen Ruotsiin. K. Kummola siis ei toivo että me ruotsia puhuvat suomalaiset, myös lätkästä kiinnostuneet lisenssimaksjat, tuntisimme itsemme tervetulleiksi kisoihin. Onneksi Sauli siinä vieressä korjasi tilanteen tyylikkäästi.
Sauli for President!
*
Lukekaa Urheilulehteä. Minun kritiikki ei välttämättä sen jälkeen tunnu niin pahalta.
*
I Sverige avgörs i dag vem som möter Sävehof i herrfinalen. GUIF möter (i Eskilstuna) Kristianstad i den avgörande femte semifinalen. Och nu är spelarna griniga mot varandra. Kan bli minnesvärt. Först lite hockey, dock. Trots att mitt modersmål är svenska i detta enfaldiga land av kummolor, finnar och pormaskar...
*
Nytt ord. Månen var i går solstor.
Minua on syytetty siitä että kritiikkini kohdistuu johonkin erityiseen henkilöön. Ja nämä aina yhtä anonyymit kommentit puolustavat kauttaaltaan liiton toimistohenkilökuntaa ja liiton hallitusta. Totta kai se kohdistuu aina johonkin. Jos kritisoin käsipalloa en tietenkään hauku esimerkiksi Inkoon kunnanhallitusta. Tai Tampereen liikennevalvontaa.
Joten.
*
Olen kritisoinut kuusi pääkohtaa käsipallossamme. Kaikkiin näihin olen myös asettanut parannus- tai muutosehdotuksia. (Täten poikkean myös tässä asiassa valtavasti Perussuomalaisesta politiikasta, jota tunnetaan siitä että kritisoidaan kaikkea, muttei anneta vaihtoehtoja. Että se vertaus ei mennyt aivan kohdalleen. Sitä paitsi olen melko tolerantti, suvaitsevainen. Piirre ja ominaisuus joka ei sekään vastaa persujen yleisasennetta.)
Nämä kuusi asiaa ovat:
1. Juniorikäsipallo. Edelleen kuulee omasta mielestään viisaita visionäärejä jotka ovat mielestään keksineet jotain uutta. Satsataan junnuihin. Ei millään pahalla, mutta tämän olen kuullut jo vuodesta 1975 kun itse aloitin käsipallon. Kritisoin toiminnan sisältöä ja tiedon puutetta koskien mitä lapsi- ja juniorikäsipallossa tehdään. Kasvun eri vaiheet pitäisi ohjata toiminnan sisältöä, mutta siihen vaaditaan koulutusta.
2. Seurajohtajien lajituntemusta, ja näkyvyysasiat.
3. Sarjajärjestelmät ja niiden muutokset kesken kauden. Numerot ja esimerkit ovat/olivat silkkaa matematiikkaa.
4. Valmennuskoulutus ja lisenssijärjestelmän puuttuminen.
5. Erotuomareiden rekrytointiohjelma. Tai sen tehottomuus.
6. Miesten maajoukkueen säästöbudjetti.
Parannus- tai muutosehdotukset löytyvät aijemmista blogeista. Sinne vaan lukemaan.
Näin.
*
Moni pointti kritiikissäni kohdistuu ymmärrettävästi käsipalloliittoon. Korviini on myös tullut tieto että ollaan sovittu - ainakin epävirallisesti - että blogikirjoituksiin ei reagoida. Hiljaisuudella pärjää toki tovin. Kypsästi, aikuisesti.
Ja ylimielisesti.
Ja hei, tämähän on täysin epävirallinen ilmaisupaikka, mitä nyt sitä kommentoimaan. Kuitenkin tulee mieleen vanha Neuvostoliitto. Liitto sekin.
Sielläkin vaijettiin kunnes rangaistiin.
On kuitenkin kaksi tapaa herättää nukkuvaa karhua. Toinen on se että joku seura/jotkut seurat, jossa on samantyyppiset mielipiteet käyttävät virallista tietä ja avaavat keskustelun kevät- tai syysliittokokoustasolla. Hyvä tie.
Toinen on se että käytän hyvät mediakontaktini.
Rankempi tie.
*
Olen täysin varma siitä että jos me haluamme kehittyä kansainvälisessä kilpailussa ja kansallisessa kilpailussa muiden lajien seassa emme voi välttyä rajustakin keskustelusta. Jos liitto nyt piiloutuu P90- ja P94- joukkueiden mahtavan karsintamenestyksen taakse niin liitto pettää itseään. Ja näin ollen myös kenttää.
*
Kalervo Kummola on moukka. Ensin hän hinnoittaa kotikisat mahdottomiksi tavalliselle kansalle. Sitten hän lätkän MM-kisojen avajaispuheessaan puhui ensin suomea (hyvä), sitten englantia (ei niin hyvä) ja vasta sitten ruotsia. Ei siinä mitään, mutta kun hän puhui ruotsia hän kohdisti puheen Ruotsiin. K. Kummola siis ei toivo että me ruotsia puhuvat suomalaiset, myös lätkästä kiinnostuneet lisenssimaksjat, tuntisimme itsemme tervetulleiksi kisoihin. Onneksi Sauli siinä vieressä korjasi tilanteen tyylikkäästi.
Sauli for President!
*
Lukekaa Urheilulehteä. Minun kritiikki ei välttämättä sen jälkeen tunnu niin pahalta.
*
I Sverige avgörs i dag vem som möter Sävehof i herrfinalen. GUIF möter (i Eskilstuna) Kristianstad i den avgörande femte semifinalen. Och nu är spelarna griniga mot varandra. Kan bli minnesvärt. Först lite hockey, dock. Trots att mitt modersmål är svenska i detta enfaldiga land av kummolor, finnar och pormaskar...
*
Nytt ord. Månen var i går solstor.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)